Hyvää ylikulutuspäivää! 

Lukuaika

Suomalaisten kotitalouksien kulutus jatkaa kasvuaan ja ylittää laskennallisesti maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja perjantaina 12.4.2024, vaikka vuotta on jäljellä vielä kahdeksan ja puoli kuukautta. Vietämme tätä kyseenalaista kulutusjuhlapäivää yhdessä norjalaisten kanssa. Qatar ja Luxemburg käyttivät oman osansa luonnonvaroista jo helmikuussa, USA ja Tanska puolestaan maaliskuussa. Ylikulutuspäivä osoittaa selvästi kehittyneiden länsimaiden ja rikkaiden öljyvaltioiden olevan luonnonvarojen ylikulutuksen kärkisijoilla. Silti usein kuulee sanottavan, että jospa vain kaikki tekisivät oman osansa yhtä hyvin kuin me suomalaiset. Onneksi eivät tee. Luontopaneelin mukaan suomalaisten globaalia ekologista jalanjälkeä tulisi vähentää keskimäärin 70 prosenttia, jotta turvaamme luonnon kantokyvyn (Kotiaho ym. 2021).  Meidän suomalaistenkin on oltava valmiita muuttamaan kulutustapojamme.  

Kohti luontoa kunnioittavia kulutustottumuksia

BIODIFUL-hankkeessa pyrimme ymmärtämään, mitä tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta kunnioittava kulutus. Esittelimme tutkimuksiimme perustuvia havaintoja aiheesta maaliskuun lopulla ”Millainen on luonnon monimuotoisuutta kunnioittava kuluttaja?” -webinaarissa, jota seurasi 134 kuulijaa. Tallenteen voi katsoa kotisivuiltamme. Löydöstemme perusteella tällainen kuluttaja luottaa omiin mahdollisuuksiinsa saada aikaan muutosta, tiedostaa luonnon monimuotoisuuden tärkeyden sekä siihen kohdistuvat uhkat, on valmis tekemään ruoka- ja matkailuvalinnoissaan luontoa huomioivia valintoja, ja ennen kaikkea arvostaa elämän merkityksellisyyttä enemmän kuin materiaa. 

Ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vaativat välitöntä ja nopeaa toimintaa. Ylikulutuksen hillitseminen on keskeinen tekijä sekä ilmastonmuutoksen että luonnon köyhtymisen torjunnassa (Amel ym. 2017; Diaz ym. 2019). Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on muutettava kulutustottumuksiamme radikaalisti ja vähennettävä luonnonvarojen tuhlaamista sekä ymmärrettävä, että vaikka ihmisten perustarpeiden täyttäminen vaatii kulutusta, eivät jatkuva tavaratulva ja elämysähky kuitenkaan takaa hyvää ja merkityksellistä elämää.   

Kulutuksen vähentämisessä tarvitaan yksilöiden vastuullisia päätöksiä, arjen kestäviä tekoja tukevia rakenteita sekä selkeitä yhteiskunnallisia ohjauskeinoja, joiden avulla kuluttajia ohjataan ja kannustetaan vähentämään kulutusta ja tekemään ekologisesti kestäviä valintoja. Kuluttajien arvojen ja maailmankuvien pitää muuttua oman edun korostamisesta kohti luonnon tärkeyden vaalimista. Kohtuullisen elämäntavan omaksuminen turvaa hyvän elämän edellytykset niin ihmisille kuin muulle luonnolle. 

Laajat tutkimusaineistot 

BIODIFUL-hankkeessa tarkastelemme kuluttajia eri näkökulmista sekä laadullisin että määrällisin tutkimusmenetelmin. Meitä kiinnostaa se, miten johtajuus voi edistää luonnon monimuotoisuutta kunnioittavan kulutuksen valtavirtaistumista. Kirjallisuuskatsauksien lisäksi olemme tehneet ruokavalintoihin liittyvän käyttäytymisintervention. Kuluttajakyselyitä olemme tehneet jo kolme. Ensimmäinen käsitteli kuluttajien näkemyksiä luonnon monimuotoisuudesta ja kulutuksesta (n=1000), toinen tarkasteli luontosuhdetta, ympäristöahdistusta ja hyvinvointia (n=1000) ja kolmas luonnon monimuotoisuutta, tulevaisuustietoisuutta ja johtajuutta (n=770). Tämän kevään aikana kerätään vielä BIODIFUL-kuluttajakysely (n=2000), joka keskittyy erityisesti kuluttajien näkemyksiin poliittisten ohjauskeinojen hyväksyttävyydestä (n=2000).  

Kaikkien tehtävä

Mitä voimme sitten tehdä ylikulutuksen hillitsemiseksi? Ensinnäkin, vaikka uskomme olevamme vastuullisia kuluttajia, meistä jokaisen on tarkasteltava kulutustottumuksiamme ja jalanjälkeämme, ja vähennettävä turhaa kulutusta ja jätteen määrää. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi harkitumpia ostospäätöksiä, kestävien tuotteiden valintaa ja energiatehokkaampia ratkaisuja. Kyselytutkimuksemme mukaan suomalaisten suhtautuminen kestäviin kulutustekoihin on kaksijakoista. Noin puolet suomalaisista tekee kestäviä kulutusvalintoja arjessaan, kun taas joka kolmas suomalainen suhtautuu kielteisesti arkisten kulutusvalintojen tekemiseen. Kannustimia ja tukea tarvitaan, jotta kestävistä valinnoista tulisi normi yhteiskunnassamme.  Ympäristömyönteistä toimintaa voi toteuttaa monella eri tavalla. Tutkimusaineistossamme hahmottui neljä erilaista ryhmää. Luonnon monimuotoisuuden puolustajat (15 % vastaajista) toimivat luonnon suojelemiseksi omassa pihassaan tai lähiympäristössä. He osallistuvat erilaisiin vapaaehtoistoimiin luonnon hyväksi. Sosiaaliset ympäristönsuojelijat (31 % vastaajista) ovat aktiivisia verkostoissaan, toimivat järjestöissä ja jakavat tietoja muille esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa. Ympäristökansalaiset (21 % vastaajista) tekevät konkreettisia tekoja, osallistuvat vaaleissa äänestämällä, vetoomuksilla ja omilla ruokavalinnoillaan. Neljäs ryhmä muodostuu passiivisista (33 % vastaajista), jotka ovat jättäytyneet sivuun ympäristömyönteisestä toiminnasta.

Kulutuksen hillitsemisen haasteet

Ylikulutusongelman suitsiminen on osoittautunut haastavaksi tehtäväksi, ja ongelmien ratkaiseminen jossakin määrin kestävimmillä valinnoilla ei riitä pysäyttämään ympäristön tilan heikentymistä. Tarvitsemme järeitä ja vaikuttavia keinoja, esimerkiksi kulutuksen vähentymistä edistävää lainsäädäntöä ja hallinnollisia toimia. Poliittisia ohjauskeinoja käsittelevässä pilottitutkimuksessa vastaajat saivat omin sanoin kertoa, mitä ajatuksia kulutuksen rajoittamiseen tähtäävät toimet herättivät. Tässäkin vastaukset jakautuivat varsin laajalle skaalalle; osa vastaajista kertoi tuntevansa vihaa ja ahdistusta yksilön vapauksiin kajoamisesta ja holhouksesta, mutta toisaalta suuri osa vastaajista näki kulutuksen rajoittamisen hyvänä ja jopa välttämättömänä keinona.

“Lihasta en luovu mutta kaikki lentäminen vois mennä, en lentele muutenkaan” 

“Minusta ne olisivat välttämättömiä, koska ei ihmisiä muuten saa vähentämään kulutusta.” 

“Ne ovat mielestäni täysin positiivisia. Nyt on jo pakko tehdä voimakkaitakin päätöksiä, vaikka ne olisivat epämukavia ja varsinkin turhaa kulutusta rajoittavia.” 

Ruokavalinnoilla on väliä 

Ruoan tuotanto ja kulutus on yksi merkittävin ympäristöä kuormittava tekijä. Luonnon monimuotoisuutta kunnioittavien ruokavalintojen avulla on mahdollista saada aikaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Kyselymme mukaan noin 10 % suomalaisista tekee tällaisia ruokavalintoja päivittäin tai lähes päivittäin. Kuitenkin luontoystävällisiä valintoja harvoin tai ei koskaan tekevien määrä on suurempi kuin kestävään ruokailuun sitoutuneiden määrä. 

Lisäksi meidän on lisättävä tietoisuutta kulutuksen ilmasto- ja luontovaikutuksista sekä kannustettava ihmisiä tekemään merkittäviä muutoksia kulutustottumuksiinsa. Koulutus, tiedotuskampanjat ja yhteisölliset aloitteet voivat auttaa muuttamaan kulutuskulttuuria kestävämmäksi. Kestävän kulutuskulttuurin omaksuminen avaa silmämme sille, mitä kaikkea kulutamme ja miksi. Suomalaisten kulutustaakkaa syntyy eniten hyväosaisten keskuudessa, esimerkiksi Tilastokeskuksen Kotitalouksien kulutustutkimuksen mukaan vuonna 2022 suurituloisimmat 20 % kuluttivat liikenteeseen lähes kuusi kertaa enemmän kuin pienituloisimmat 20 %. Pienituloisimpien kulutuksesta lähes 20 % kului ruokaan, ja muuhun kulutukseen heillä jää vain vähän rahaa.  

Ylikulutuksen hillitseminen ei ainoastaan toimi ympäristön hyväksi, vaan se hyödyttää myös meitä itseämme. Se auttaa säilyttämään maapallon elinkelpoisena tuleville sukupolville ja varmistamaan, että voimme nauttia luonnon kauneudesta ja monimuotoisuudesta vielä pitkään tulevaisuudessa. Jokainen meistä voi tehdä osansa tässä taistelussa ylikulutusta vastaan, ja yhdessä voimme saada aikaan merkittäviä muutoksia ja edetä kohti kestävämpää maailmaa.  

Lähteet

Díaz, S., Settele, J., Brondízio, E.S., Ngo, H.T., Agard, J., Arneth, A., … & Zayas, C.N. (2019). Pervasivehuman-driven decline of life on Earth points to the need for transformative change. Science, 366(6471). 

Amel, E., Manning, C., Scott, B., & Koger, S. (2017). Beyond the roots of human inaction: Fostering collective effort toward ecosystem conservation. Science, 356(6335), 275–279. 

Kotiaho, J.S., Ahlvik, L., Boström, C., Bäck, J., Herzon, I., Jokimaki, J., … & Ketola, T. (2021). Keskeiset keinot luontokadon pysäyttämiseksi. 

Pecoraro, M., Grénman, M., Lappalainen, R., Räikkönen, J., Sääksjärvi, I., & Uusitalo, O. (2023). Planetaariset rajat : kirjallisuuskatsaus kulutuksen ja biodiversiteetin välisistä yhteyksistä. Kulutustutkimus.Nyt17(1-2), 9-33. https://doi.org/10.54333/kulutustutkimus.127427

Kuva: Pixabay

Sinua saattaa kiinnostaa myös: