Mitä on hyvä ja merkityksellinen elämä materialistisen kulutuksen ulkopuolella? Voiko hyvän ja merkityksellisen elämän ylipäänsä saavuttaa ilman materialistisia ja hedonistisia tarpeita ja haluja? Tässä blogitekstissä pohdin näitä kysymyksiä aiemman ja oman tutkimuksemme valossa syventymällä Z-sukupolven näkemyksiin hyvästä ja merkityksellisestä elämästä keskellä ekologista kestävyyskriisiä ja koronapandemiaa.
Hyvää ja merkityksellistä elämää on tarkasteltu transformatiivisen kulutustutkimuksen (TCR) ja positiivisen psykologian aloilla. Useat tutkijat ovat pohtineet sitä, miten materialistinen ja hedonistinen eli nautintoon tähtäävä kulutus ovat yhteydessä hyvään elämään. Hyvää ja merkityksellistä elämää koskevat kysymykset ovat ajankohtaisia, sillä ihmisen toiminta, erityisesti ylikulutus, on yksi ekologisen kestävyyskriisin perimmäisistä syistä. Ekologinen kestävyyskriisi onkin herättänyt uusia huolenaiheita ihmisten ja luonnon hyvinvoinnista. Viime aikoina on ymmärretty, että ihmisillä on paitsi moraalinen vastuu tulevista sukupolvista myös luonnon monimuotoisuuden eli koko elonkirjon säilyttämisestä.
Kulutuskeskeisyydestä kohtuullisuuteen ja tasapainoon
Kulutustutkimuksen alalla on keskusteltu jo viimeiset pari vuosikymmentä, voiko hyvän ja merkityksellisen elämän saavuttaa ilman materialistista kulutusta. Tämä johtuu pitkälti siitä, että erityisesti länsimaisissa yhteiskunnissa yksilöiden itsemäärittely ja yhteiskunnan kollektiivinen määrittely ovat pohjautuneet kulutuskeskeisyyteen ja ajatukseen, että tavaraelämä (”the goods life”) on myös polku hyvään elämään (”the good life”).
Ekologinen kestävyyskriisi haastaa kuitenkin aikaisempia ajattelutapoja ja edellyttää laajaa yhteiskunnallista kestävyysmurrosta ja kulutuskeskeisen elämäntavan hylkäämistä. Tutkimukset ovat enenevässä määrin osoittaneet, että hyvän ja merkityksellisen elämän voi saavuttaa kuluttamalla tietoisesti vähemmän ja vähentämällä perustarpeiden kannalta epäolennaisia materialistisia, usein myös hedonistisia, tarpeita ja haluja.
Kyse on kohtuullisuudesta.
Kohtuullisuus ymmärretään tietynlaisena tasapainona tai kultaisena keskitienä – tässä yhteydessä kulutuksen tasona, joka huomioi maapallon kantokyvyn ja luonnonvarojen riittävyyden niin nykyisille kuin tulevillekin sukupolville.
Kohtuullisuus ajattelu pohjaa eudaimoniseen elämäntapaan eli hyveiden mukaan elämiseen – hyvin elettyyn elämään.
Z-sukupolvi kestävän tulevaisuuden muutosajurina
Ekologista kestävyyskriisiä ja koronapandemiaa on luonnehdittu Z-sukupolven – 1990- ja 2000-luvun lopun välisenä aikana syntyneiden – aikakautta määrittäviksi ja sukupolvea muuttaviksi kokemuksiksi. Z-sukupolven edustajat ovat korkeasti koulutettuja ja he tiedostavat sekä ymmärtävät ihmisten aiheuttamat laajat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen. Z-sukupolvi omaakin vahvan ekologisen maailmankatsomuksen: vastuullisuus, ekologisuus ja kestävyys ovat keskeisiä arvoja ja yhteinen hyvä ymmärretään myös muiden ja luonnon hyvinvoinnista huolehtimisena.
Z-sukupolven on ennustettu muodostavan maailman suurimman kuluttajakohortin sekä merkittävän osan työväestöstä vuoteen 2030 mennessä, ja sukupolvi nähdään kestävän tulevaisuuden muutosajurina.
Z-sukupolven polkuja hyvään ja merkitykselliseen elämään
Tutkimuksemme mukaan hyvä ja merkityksellinen elämä tarkoittaa Z-sukupolvelle ennen kaikkea terveellisiä elämäntapoja ja tasapainoa, myönteisiä ja merkityksellisiä ihmissuhteita sekä onnellisuutta ja positiivisuutta. Lisäksi se tarkoittaa merkityksellisyyden kokemista, tuotteliaisuutta ja tavoitteita sekä arjen rutiineja. Nämä hyvän ja merkityksellisen elämän kestävät polut liittyvät vahvasti kohtuullisuus ajatteluun heijastellen eudaimonista elämäntapaa.
Mielenkiintoista on huomata, että koronapandemia ei ole muuttanut Z-sukupolven käsityksiä hyvän ja merkityksellisen elämän rakennuspalikoista, mutta se on muuttanut heidän ajattelutapaansa ja arjen käytänteitä. Pandemian myötä on korostunut erityisesti yksinkertaisuudesta nauttiminen, hidastaminen ja hetkessä eläminen, ihmissuhteiden vaaliminen, arjen rutiinien arvostaminen sekä kiitollisuuden kokeminen. Näiden muutosten yhdistävänä tekijänä on merkityksen löytäminen niin omassa elämässä kuin ihmissuhteissa.
Ekologinen kestävyyskriisi ja koronapandemia ovat pakottaneet mutta samalla vahvistaneet entisestään Z-sukupolven kestävän elämäntavan arvostusta, merkityksellisyyden tavoittelua elämässä ja pyrkimyksiä tasapainoiseen elämään.
Vaikka aineellista hyvinvointia pidetään usein itsestäänselvyytenä ja välttämättömänä, hyvä ja merkityksellinen elämä liittyy viime kädessä muihin kuin materialistisiin ja hedonistisiin tarpeisiin ja haluihin – hyvän ja merkityksellisen elämän kestävät polut rakentuvat hyvin eletystä elämästä.
Miia Grénman
KTT Miia Grénman (miia.grenman@utu.fi) toimii tutkijatohtorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa ja työskentelee BIODIFUL-hankkeen Elonkirjo ja kuluttaminen -työpaketissa. Hänen tutkimusteemojaan ovat transformatiivinen kulutus, hyvä ja merkityksellinen elämä, eudaimoninen hyvinvointi, kukoistus ja kestävä luontosuhde, joita hän tarkastelee erityisesti Z-sukupolven (Gen Z) näkökulmista.
Kuvat: Vero Manrique, Unsplash ja Markus Spiske, Unsplash
