Juhannuksesta alkaen Suomi on kesälomalla – ja kesälomaan kuuluu tietysti matkailu. Mutta voiko ekologisen kriisin aikakaudella ylipäätään matkailla ja kuka osoittaa johtajuutta luonnon monimuotoisuutta kunnioittavan matkailun edistämisessä?
Globaali matkailuteollisuus
Matkailutoimialan kasvu on ollut valtaisaa ja ennen koronapandemiaa maailmassa matkaili vuosittain jo 1,5 miljardia kansainvälistä matkailijaa ja 5–6 miljardia kotimaanmatkailijaa. Globaalin matkailuteollisuuden osuus maailman bruttokansantuotteesta oli 10 % ja joka kymmenes työpaikka liittyi matkailualaan (UNWTO). Matkailun volyymin ja taloudellisen merkityksen vuoksi on syytä puhua juurikin matkailuteollisuudesta. Vaikka COVID-19 pysäytti kansainvälisen matkailun, nyt lentokentät ruuhkautuvat alkavan lomakauden sekä kriittisen henkilöstöpulan vuoksi.
Kestävän matkailun keskusteluissa korostuvat ilmastovaikutukset, mutta globaalilla matkailuelinkeinolla on myös valtava biodiversiteettijalanjälki. Matkailukohteiden vetovoimassa luonnonympäristö on tärkeässä roolissa, mutta myös aineellisella ja aineettomalla kulttuurilla ja sijainnilla on merkitystä. Vaikka matkailu lähtökohtaisesti hyötyy luonnosta ja pyrkii siksi säilyttämään sitä, ei matkailua nykymuodossaan kuitenkaan voida pitää luonnon monimuotoisuutta ylläpitävänä tai suojelevana elinkeinona. Toki matkailututkimuksessa on esimerkkejä siitä, että paikallisen matkailukehityksen avulla voidaan myös suojella tai ennallistaa luonnon monimuotoisuutta, mutta kokonaisuutena emme voi ajatella matkailua kovinkaan kestävänä elinkeinona.
Matkailu kiihdyttää luontokatoa
Luonto köyhtyy hälyyttävällä nopeudella erityisesti ihmiskunnan väestönkasvun ja luonnonvarojen ylikulutuksen vuoksi (IPBES 2019). Luontokadon juurisyitä ovat maa- ja merialueiden muutokset, eliölajien suora hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saastuminen ja vieraslajit. Matkailuteollisuus liittyy valitettavasti näistä jokaiseen muokaten maankäyttöä ja vesitöjä sekä kiihdyttäen ilmastonmuutosta, saastumista ja luonnon roskaantumista. Lisäksi matkailuliiketoiminta hyödyntää eliölajeja esimerkiksi kalastus- ja metsästysmatkailun muodoissa ja vieraslajit siirtyvät uusille alueille huviveneiden ja risteilyalusten mukana. On syytä muistaa, että usein kaikkein vetovoimaisimmat matkailukohteet sijaitsevat ainutlaatuisissa ja haavoittuvissa luonnonympäristöissä. Matkailusivustot listaavat kohteita, jotka on nähtävä ennen kuin ne tuhoutuvat, vaikka samalla me matkailijat itse asiassa edesautamme niiden tuhoutumista.
Globaalin matkailuteollisuus aiheutta noin 8 % maailman hiilidioksidipäästöistä (Lenzen ym. 2018). Lentomatkailun ilmastovaikutuksista puhutaan paljon ja ihan syystä. Maailmassa tehtiin vuonna 2019 yhteensä 4,4 miljardia lentomatkaa. Vaikka lentoliikenteen päästöt ovatkin vain noin 3 % kaikista ihmisen toiminnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, lentomatkailun kasvu on ollut nopeaa ja sen uskotaan jatkuvan edelleen (Lapp ym. 2022). Lisäksi lentoliikenteen päästöjä muodostuu myös yläilmakehässä, joten niillä on erilainen vaikutus ilmaston lämpenemiseen kuin maan pinnalla tuotetuilla päästöillä. Teknologinen kehitys on tuonut jo paljon helpotusta, mutta vähäpäästöisempää lentoliikennettä odotellessa Suomessakin harkitaan mm. lentoveroa.
Yksittäisille kotitalouksille lentoliikenteen ilmastokuorma jakautuu epätasaisesti ja erityisesti nuorten aikuisten päästöistä iso osa voi olla peräisin lentäen tehdyistä lomamatkoista. Oman Turun yliopistossa kerätyn laadullisen aineistomme perusteella vain reilu kolmannes opiskelijoista oli tuntenut lento- tai matkailuhäpeää ja vain harva oli valmis tinkimään matkailukulutuksestaan. Ympäristön kannalta on yhdentekevää, vähentääkö matkailuteollisuuden hiilijalanjälkeä lentohäpeä, pandemia vai Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että kuluttajat jatkavat lentämistä siitä huolimatta, että se vaikuttaa haitallisesti niin ympäristöön, terveyteen, kuin maailmanpolitiikkaankin.
Kestävän matkailun Suomi
Matkailuteollisuus, kuten muutkin talouden sektorit, tarvitsee laajaa ja perusteellista muutosta. Lääkkeeksi on ehdotettu muun muassa toiveikasta, transformatiivista ja uudistavaa matkailua. Vaikka edistystä tapahtuu sekä tutkimuksessa että käytännön tasolla, muutos on tuskastuttavan hidasta ja kestävät matkailun muodot tuntuvat hukkuvan perinteiseen matkailubisnekseen, joka loppuviimein perustuu kuitenkin halpaan hintaan ja nopeaan nautintoon. Siitä huolimatta toivoa on ja hitaamman ja merkityksellisemmän matkailun suosio kasvaa. Laaja murros tapahtunee vasta sitten, kun matkailuyritysten rahoitusmahdollisuudet kytketään kestävän matkailun liiketoimintamalleihin ja mittareihin.
Toisaalta jo nyt Visit Finland osoittaa selvää johtajuutta Sustainable Travel Finland -ohjelmallaan, joka kannustaa koko toimialaa kestävyysmurrokseen. STF tarjoaa kestävän matkailun kehittämisen työkalupakin sekä tietyt kestävyyskriteerit täyttäville matkailuyrityksille ja alueille Sustainable Travel Finland -merkin, joka käytännön tasolla tarkoittaa näkyvyyttä kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa. Visit Finlandin kannustin ja signaali on tärkeä.
Ei ole yllättävää, että myös Sustainable Travel Finland -ohjelma keskittyy toistaiseksi pitkälti matkailuyritysten ilmastotoimiin. Visit Finlandin STF-ohjelma on osa BIODIFULin vuorovaikutusverkostoa ja yhdessä pyrimme jäsentämään ja konkretisoimaan myös luonnon monimuotoisuuteen liittyviä sisältöjä ja mittareita. Tavoitteena on nostaa luonnon monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet entistä vahvemmin osaksi STF-ohjelmaa, jonka koulutusten avulla tavoitetaan Suomen matkailuyritykset ja organisaatiot ja osoitetaan kansainvälisestikin merkittävää edelläkävijyyttä luonnon monimuotoisuutta kunnioittavan matkailun edistämisessä.
LUMOAVA matkailu on mahdollista
Vaikka matkailuteollisuuteen liittyy paljon ongelmia, on hyvä muistaa, että kaikkea kivaa ei voi eikä tule kieltää. Matkailukokemukset eivät jää komeron hyllyille pölyttymään, vaan kartuttavat muistoja ja elämänkokemusta. Luonnon monimuotoisuutta kunnioittavassa matkailussa tärkeintä lienee se, ettemme laita aivoja narikkaan, vaan ylläpidämme kestävän arjen käytäntöjä myös lomamatkalla. Lisäksi elämyskulutukselle on ominaista se, että arkipäiväistyessään huippukokemuksetkin menettävät arvoaan. Siksi harvemmin ja harkitsevammin tehdyt lomamatkat todennäköisesti maksavat itsensä takaisin merkityksellisempinä lomakokemuksina. Lumoavien lomavinkkien myötä toivotan kaikille rentouttavaa kesälomaa.
- Jätä lentäminen hyönteisille, linnuille ja lepakoille – matkusta maata ja vesistöjä pitkin, mieluiten lihasvoimalla. Älä myöskään hyökkää joukkotuhoaseilla itikoita vastaan, sahaat samalla omaa oksaasi.
- Relaa ja reilaa – merkityksellisiä matkailukokemuksia saa myös matkan varrelta, verkkaisemmin ja vastuullisemmin. Jos kuitenkin lennät, niin viivy kohteessa pidempään tai yhdistä välttämättömään työmatkaan lomapäiviä.
- Matkaile kotimaassa ja lähialueilla, mutta muista vahvistaa siirtymiä arjesta lomafiilikseen – pakkaa huolella, lähde näyttävästi, syö ravintolassa ja viivy ainakin yhden yön yli.
- Tieto ei lisää tuskaa – luonto on täynnä jänittäviä tarinoita ja seikkailuja. Etsi matkallasi sekä tietoa että tunteita ja vaali luontoarvoja. Älä myöskään häiritse tai kontrolloi elonkirjoa – anna luonnon (ja ihmisten) rehottaa rauhassa!
