Lihankulutuksen kohtuullistaminen – Yksilön valinnoista järjestelmätason muutoksiin

Lukuaika

Harva asia nostattaa niin paljon kuumia tunteita kuin lihansyönti. Osa ihmisistä kokee lihansyönnin yksityisasiaksi ja lihansyöntiä koskevat rajoitus- ja vaikutusyritykset tuomitaan helposti hyökkäyksinä yksilönvapautta vastaan. Ympäristö- ja eläinaktivistien on vastaavasti vaikea nähdä miksi esimerkiksi tehotuotannon muodossa tapahtuva ympäristöä ja toislajisia kohtaan tapahtuva järjestelmällinen väkivalta olisi perusteltua ihmisen näennäisen itsemääräämisoikeuden vuoksi. 

Kuva: Pixabay, Annie Spratt

Yli kolmannes maapallon pinta-alasta käytetään ruoantuotantoon osuuden kasvaessa jatkuvasti. Eläinperäisten ruokien tuotanto on maankäytön muutoksen suurin ajuri. Maankäytön muutos vie muilta lajeilta luontaisia elinympäristöjä kiihdyttäen luontokatoa entisestään mikä on nähtävissä erityisesti Amazonian sademetsäalueella.

Runsaalla lihansyönnillä on haitallisia terveysvaikutuksia myös yksilöille itselleen: liiallinen lihansyönti lisää riskiä sairastua paksusuolensyöpään, tyypin 2 diabetekseen ja sepelvaltimotautiin. Viimeisimmän kansallisen ravitsemustutkimuksen (FinRavinto2017) mukaan suomalaisista miehistä 79% ja naisista 26% söi suositeltua enemmän punaista tai prosessoitua lihaa. Viime vuonna julkaistuissa uusissa Pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa punaisen lihan syönnin suositusta laskettiin entisestään aiemmasta 500 grammasta maksimissaan 350 grammaan viikossa. 

Lihan ympäristö- ja terveyshaitat ovat kiistattomia, mutta mikä saa ihmiset vähentämään omaa lihankulutusta vapaaehtoisesti? Tutkimusten mukaan ns. pehmeiden ohjauskeinojen kuten tietoisuuden lisäämisen tai tuuppauksen teho on rajallinen. Tuuppaaminen on viime vuosina paljon tutkittu tekniikka, joka tarkoittaa muutosten tekemistä yksilön valinta-arkkitehtuuriin ilman vaihtoehtojen rajaamista tai taloudellisia kannustimia. Tuuppausta ovat esimerkiksi lautaskoon pienentäminen tai houkuttelevuuden parantaminen valaistuksen avulla. Tämän tyyppiset keinot ovat olleet yleisesti kohtuullisen hyväksyttyjä, mutta niiden teho on kuitenkin hyvin kontekstisidonnainen. Myös tietoisuuden lisääminen ympäristöasioista koetaan varsin hyväksyttäväksi, mutta pelkkä tieto yksistään ei vielä riitä muutokseen– tutkimusten mukaan vain harvat ovat valmiita vähentämään lihansyöntiä ympäristösyistä. Jopa kasvissyöjille ja vegaaneille ympäristösyyt ovat vain yksi syy vähentää tai luopua lihansyönnistä muiden syiden kuten eläineettisten tai terveyssyiden joukossa. Korkea hyväksyttävyys selittänee huomion keskittämisen koulutukseen ja muun muassa tuuppaamiseen – ne eivät suoranaisesti pakota ketään tekemään ympäristöystävällisempiä ruokavalintoja. 

Kuva: Pixabay, Hanna

Olemme tutkineet tuuppaamisen vaikutusta ihmisen ruokavalintoihin myös Turun yliopiston ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksessa. Flavoria®-tutkimusalustalla toteuttamassamme interventiotutkimuksessa testattiin kahden eri tuuppaustekniikan vaikutusta ruokavalintoihin: ruokien järjestyksen muuttamisen ravintolan linjastolla sekä kasvispääruoan esittelemisen päivän annoksena. Asetelmassamme kummallakaan menetelmällä ei ollut vaikutusta kasvisruoan valitsemisen todennäköisyyteen. 

Omassa väitöskirjatyössäni tutkin kestäviä ravitsemusstrategioita sekä matalan, että korkean tulon maissa. Ottaen huomioon miten nopealla aikataululla muutoksia ruoankulutukseen tulisi tehdä, on yksilön muutoshalukkuuteen luottaminen aivan liian optimistista. Kiristyvän aikataulun vuoksi mittavat järjestelmätason muutokset näyttävät vääjäämättä ainoalta jäljellä olevalta vaihtoehdolta. Mikäli planeettamme halutaan pitää elinkelpoisena, on tässä kohtaa yksilön vapaudesta ja itsemääräämisoikeuden reunaehdoista todennäköisesti käytävä aivan uuden tason keskustelu.

Voimakkaammat poliittiset ohjauskeinot kuten haittaverot voivat kuitenkin aiheuttaa vahvaa vastustusta osassa väestöä. BIODIFUL-hankkeessa toteutetaankin tämän kevään aikana laaja aineistonkeruu, jossa tutkitaan muun muassa erilaisten lihansyöntiin ja lentämiseen liittyvien poliittisten ohjauskeinojen ja rajoitusten hyväksyttävyyttä ja reiluuden kokemusta Suomessa. Hankkeemme tavoitteena on tuottaa arvokasta tietoa ympäristön ja ihmisten hyvinvointia edistävän poliittisen päätöksenteon tueksi. 

Blogin kirjoittaja Esa-Pekka Nykänen työskentelee BIODIFUL -hankkeessa projektitutkijana ja tekee väitöskirjaa Turun yliopiston Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksessa.

Lähteet: 

Benton TG, Bieg C, Harwatt H, Pudasaini R, Wellesley L. Food system impacts on biodiversity loss: three levers for food system transformation in support of nature. Chatham House, London 2021. Available from: https://www.chathamhouse.org/sites/default/files/2021-02/2021-02-03-food-system-biodiversity-loss-benton-et-al_0.pdf

Blomhoff R, Andersen, Rikke, Arnesen, Erik Kristoffer, Christensen, Jacob Juel. Nordic Nutrition Recommendations 2023: Integrating Environmental Aspects [Internet]. Nordic Council of Ministers, Nordic Council of Ministers Secretariat 2023 (English); 2023. Available from: https://pub.norden.org/nord2023-003/nord2023-003.pdf

Fisher, B.; Richard, H. Thaler and Cass R. Sunstein: Nudge: Improving Decisions About Health, Wealth, and Happiness. Environ. Resour. Econ. 2010, 47, 149–150.

Food and Agriculture Organization of the United Nations. Land use statistics and indicators 2000–2021. Global, regional and country trends. FAOSTAT Analytical Briefs Series No. 71. Rome. 2023. Available from: https://doi.org/10.4060/cc6907en

Nykänen, E.-P.; Hoppu, U.;Löyttyniemi, E.; Sandell, M. Nudging Finnish Adults into Replacing Red Meat with Plant-Based Protein via Presenting Foods as Dish of the Day and Altering the Dish Sequence. Nutrients 2022, 14, 3973. https://doi.org/10.3390/nu14193973

Sanchez-Sabate R, Sabaté J. Consumer Attitudes Towards Environmental Concerns of Meat Consumption: A Systematic Review. IJERPH. 2019 Apr 5;16(7):1220.

Valsta L, Kaartinen N, Tapanainen H, Männistö S, Sääksjärvi K. Ravitsemus Suomessa—Nutrition in Finland. The National FinDiet 2017 Survey. [Internet]. THL; 2019. [cited 2023 Jul 28]. Available from: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sinua saattaa kiinnostaa myös: