Leppälintu lähikoivussa, havumetsäinen järvimaisema, niittykukat ojan pientareella, ötökkäbongausta leikkipuistossa… Luonnon monimuotoisuus näkyy ihmisille monin eri tavoin niin arkiympäristössä kuin lomamatkoilla. Se myös merkitsee eri asioita riippuen siitä, millaisilla laseilla ihminen ympärilleen katselee.
Luonnon monimuotoisuus on kaikkialla
Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja siihen liittyvät ongelmat ovat yhä useammin esillä julkisuudessa. Joissakin tilanteissa ja paikoissa ihmisen toimien aiheuttama luonnon köyhtyminen näkyy selvästi, kun taas toisaalla pienet muutokset monimuotoisuudessa eivät ole kovinkaan selkeitä. Niillä voi silti olla kauaskantoisia vaikutuksia, jotka myöhemmin näkyvät myös silmin nähtävässä ja muillakin aisteilla koettavassa maisemassa.
Tällaisten luonnon monimuotoisuudessa tapahtuvien muutosten havainnollistaminen on yksi BIODIFUL-hankkeen tavoitteista. Miten voidaan nähdä ja kokea luonnon käyttöön ja suojeluun liittyvien erilaisten toimenpiteiden vaikutukset? Miltä metsä- ja maatalousmaisema näyttäisi tulevaisuudessa, jos luonnon monimuotoisuus vähenemisen sijaan alkaisi lisääntyä?
Miltä metsä- ja maatalousmaisema näyttäisi tulevaisuudessa, jos luonnon monimuotoisuus vähenemisen sijaan alkaisi lisääntyä?
Monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen limittyy ihmisten toimintaan kaikkialla, ei ainoastaan luonnonsuojelualueilla. Myös ihmisten arkiympäristöissä – kaupungeissa, kylissä ja maaseudulla – on monimuotoista luontoa. Lisäksi tietyt nyt uhanalaistenkin lajien elinympäristöt kuten perinnebiotoopit ovat syntyneet ihmisten toiminnan vaikutuksesta. Jotta luonnon monimuotoisuus voisi alkaa jälleen lisääntyä, sille tilaa luovia toimia pitää pystyä kohdistamaan kaikenlaisiin ympäristöihin.
Biosfäärialueet luonnon monimuotoisuuden näyteikkunoina
Biosfäärialueet ovat Unescon Ihminen ja biosfääri -ohjelmaan kuuluvia kestävän kehityksen mallialueita, joiden muodostamaan verkostoon kuuluu vuonna 2022 yhteensä jo 727 biosfäärialuetta 131 maassa. Ne tarjoavat alustan monimuotoiselle yhteistoiminnalle, jonka avulla edistetään kestävyyden periaatteita. Biosfäärialueiden toiminta lähtee aina alueellisista tarpeista, ja ratkaisut perustuvat paikallisiin vahvuuksiin ja omaleimaisuuteen. Toiminnassa keskitytään luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja alueen elinvoimaisuuden vahvistamiseen luonnonarvoja vaarantamatta. Lisäksi vahvistetaan paikallista kestävän kehityksen osaamista edistämällä koulutusyhteistyötä ja levittämällä tutkimustietoa. Biosfäärialueiden toiminnan tavoitteena on myös edistää kestävien elinkeinojen kehittymistä. Pohjois-Karjalan biosfäärialueella on päätettyä tukea erityisesti luonto-, ruoka- ja kulttuurimatkailua sekä luonnontuotealaan kytkeytyviä elinkeinoja.
Biosfäärialueet rakentuvat yhteistyön ympärille, ja kaikki ovat tervetulleita mukaan omalla panoksellaan. Alueilla on kumppanuustoimintaa yrityksille ja organisaatioille, ja esimerkiksi Saaristomeren biosfäärialue inspiroi mukaan saariston kestävän kehityksen edistämiseen tarjoamalla yksittäisille ihmisille mahdollisuuden liittyä biosfäärilähettiläiksi.
Ihminen ja biosfääri -ohjelman perusperiaatteiden pohjalta biosfäärialueet toimivat erinomaisina yhteistyökumppaneina ja esimerkkikohteina myös BIODIFUL-hankkeessa. Pohjois-Karjalan ja Saaristomeren biosfäärialueiden maisemat tarjoavat konkreettisen ympäristön, jossa pyrimme mallintamaan ja visualisoimaan maisemaelementtien tasolla tapahtuvia luonnon monimuotoisuuden muutoksia. Tulevaisuuden monimuotoisten maisemien havainnollistamisen lisäksi biosfäärialueet voivat osoittaa johtajuutta luonnon monimuotoisuutta tukevien toimien jalkauttamisessa ja testaamisessa. Hankkeen aikana tehdään laajemmin tutkimusyhteistyötä muun muassa luontomatkailun ja monimuotoisuuden edistämisen parissa.
Tulevaisuuden monimuotoisten maisemien havainnollistamisen lisäksi biosfäärialueet voivat osoittaa johtajuutta luonnon monimuotoisuutta tukevien toimien jalkauttamisessa ja testaamisessa.
Kaikki toiminta toteutuu yhteistyön kautta – olemme kaikki osa biosfääriä!
Kirjoittajat:
Dosentti, KTT Henna Konu työskentelee erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksen Biotalous ja ympäristö -yksikössä. Häntä kiinnostaa erityisesti luonnon ja monimuotoisuuden rooli virkistyskäytössä ja matkailussa niin yksilön, yritystoiminnan kuin toimintaympäristön näkökulmasta. BIODIFUL-hankkeessa hän on mukana työpaketissa, jonka tavoitteena on määrittää positiivinen elonkirjovisio, jota kohti luonnon monimuotoisuutta kunnioittavalla johtajuudella pyritään. Lisäksi hänen erityisenä kiinnostuksensa kohteena on, miten luonnon monimuotoisuutta kunnioittava johtajuus ilmenee matkailussa.
FT Vilma Lehtovaara toimii Pohjois-Karjalan biosfäärialueen koordinaattorina Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Pohjois-Karjalan kylien elinvoimaisuus ja laaja-alainen ympäristöyhteistyö niin paikallisesti kuin kansainvälisesti on lähellä hänen sydäntään. Pohjois-Karjalan biosfäärialue on mukana BIODIFUL-hankkeessa yhtenä tutkimus- ja esimerkkikohteena.
Dosentti, FT Matti Salo on erikoistutkija Luonnonvarakeskuksessa. Hänen tutkimuksensa kohdistuu luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen hallintaan. Ihmisen ja muun luonnon välisessä vuorovaikutuksessa häntä kiinnostavat ilmiöt ja tilanteet, joiden ymmärtäminen vaatii sekä luonnontieteen että ihmistieteiden käsitteistön hahmottamista. Salo vetää BIODIFUL-hankkeessa Luonnonvarakeskuksen osahanketta ja Työpakettia 2: Elonkirjovisiot.
Lisätietoa biosfäärialueiden toiminnasta:
Vilma Lehtovaara, vilma.lehtovaara@ely-keskus.fi, Pohjois-Karjalan biosfäärialue
Katja Bonnevier, katja.bonnevier@parainen.fi, Saaristomeren biosfäärialue
