Merkityksettömyyden kokemus ja merkityksellinen työ

Lukuaika

Yle uutisoi 27.1.2024, että työn merkityksettömyys on vaiettu aihe. Kannanotto perustuu Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Anniina Virtasen haastatteluun. Väitöstutkimukseni näkökulmasta keskustelu työn merkitykselliseksi tai merkityksettömäksi kokemisesta ei Ylen tuoreessa jutussa – eikä laajemminkaan julkisessa keskustelussa – tavoita sitä, mistä merkityksellisyydessä on kysymys. Koska aihe puhuttaa ja koska TTL on keskeinen työhyvinvoinnin asiantuntija, haluan tässä blogissa raottaa uutta näkökulmaa merkitykselliseen työhön ja merkityksettömyyden kokemukseen.

Merkityksellisyyden kokemus ja merkityksellisyys ovat eri asioita

Ensinnäkin, lähtökohtaisesti tulisi erottaa merkityksellisyyden kokemus ja itse merkityksellisyys. Merkityksellisyyden kokemus ilmenee ihmiselle subjektiivisena kehollisena ja psyykkisenä havaintona ja tuntemuksena, mutta merkityksellisyys ei ole tunne. Se on inhimillinen eli eksistentiaalinen ilmiö, joka koetaan ja johon otetaan kantaa. Tällöin keskeistä on ymmärtää merkityksellisyyden ontologinen ja epistemologinen perusta, toisin sanoen, kuinka merkityksellisyys on olemassa ja kuinka ihminen saa merkityksellisyydestä tietoa. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tarkastella merkityksellisyyttä, vaan erilaiset tieteenfilosofiset näkökulmat tuovat ilmiöstä esiin eri puolia. Perimmiltään merkityksellisyys inhimillisenä ilmiönä edellyttää myös oman maailmankatsomuksen ja ihmiskäsityksen pohdintaa.

Merkityksellisyys liittyy arvoihin ja arvoeettiseen ymmärrykseen

Toiseksi, merkityksellisyys liittyy kiinteästi arvoihin ja kunkin omaan arvoeettiseen ymmärrykseen. Tämän ymmärryksen kehittyminen on ihmiselle kypsymisprosessi, jossa hän kasvaa hahmottamaan inhimillisen vapautensa ja oman vastuullisuutensa. Esimerkiksi psykologi Mihaly Csikszentmihályi sanoittaa tämän prosessin kompleksisen merkitysjärjestelmän rakentamiseksi. Vallitseva tulkinta merkityksellisyydestä on, että kun jokin on minulle tärkeää, se on myös merkityksellistä. Toisin sanoen merkityksellisyyden tulkinta rakentuu subjektiivisille, henkilökohtaisille arvostuksille, joiden yhteys (itsessään) arvokkaaseen on sattumanvaraista. Kasvuprosessin näkökulmasta merkityksellisyyden liittäminen vain subjektiivisiin arvostuksiin on prosessin ensimmäinen vaihe. Kerron arvojen ja merkityksellisyyden yhteydestä laajemmin edellisessä blogissani Merkityksen merkitys.

Merkityksellisyyden ja merkityksettömyyden kokemukset ovat sidoksissa eri asioihin 

Kolmanneksi, merkityksellisen työn tutkimus on osoittanut, että merkitykselliseksi koettu työ on kaksiteräinen miekka; syvästi merkityksellinen työ voi johtaa paitsi hyvinvointiin myös pahoinvointiin. Uutena näkökulmana on tuotu esiin, että työn merkityksellisyys ja merkityksettömyys eivät ole saman janan vastakkaisia päitä, vaan ne liikkuvat eri janoilla. Toisin sanoen merkityksellisyyden ja merkityksettömyyden kokemukset kumpuavat eri lähteistä, ne ovat sidoksissa eri asioihin. Vastaavanlaisena erotteluna tunnetaan laajalti psykologi ja liikkeenjohdon tutkija Frederick Hertzbergin reilut 60 vuotta sitten kehittämä kaksifaktoriteoria. Sen mukaan työtyytyväisyys ja työtyytymättömyys liittyvät eri asioihin. 

Viktor Franklin logoteoriaan perustuva uusi näkökulma

Tarkastelen väitöstyössäni merkityksellisyyttä Viktor E. Franklin kehittämän logoteorian eli arvo- ja tarkoituskeskeisen ajattelun näkökulmasta. Franklia pidetään merkityksellisen elämän tutkimuksen pioneerina. Tieteenfilosofisesti logoteoria perustuu subjektiiviselle epistemologialle ja realistiselle ontologialle. Merkityksellisyyden sijaan logoteoria painottaa tarkoituksellisuutta. Sekä tieteessä että arkipuheessa nämä kaksi sanaa viittaavat erilaisiin todellisuuskäsityksiin ja tietämisen tapoihin. Englanniksi molemmista käytetään sanaa meaningfulness.

Yksi logoteorian kolmesta perusoletuksesta on, että tärkein ihmisen toimintaa ohjaava motivaatiotekijä on hänen tahtonsa tarkoitukseen (will to meaning). Sen turhautuminen ilmenee esimerkiksi pitkästymisenä, sisäisenä tyhjyytenä, alakuloisuutena ja yleisenä tyytymättömyytenä elämään, tarkoituksettomuuden tunteena. Frankl käytti jo 1950-luvulla tästä nimitystä eksistentiaalinen turhautuminen ja/tai tyhjiö. Hän myös painotti, että eksistentiaalinen turhautuminen tai tyhjiö ei ole merkki mielenterveyden ongelmista, vaan henkisen täysi-ikäisyyden osoittamia terveitä reaktioita johonkin vallitsevaan tilanteeseen omassa elämässä. 

Terve reaktio vallitsevaan tilanteeseen?

Logoteorian näkökulmasta monet terveet reaktiot nyky-yhteiskunnan vaatimuksiin tai vallitsevaan elämäntapaamme diagnosoidaankin häiriöiksi. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että aika ajoin meidän olisi hyvä pohtia, kuljemmeko oikein tätä matkaa, kuten asian ilmaisee Suomen Logoterapiainstituutin pääkouluttaja, logoterapeutti LIF® emerita Tuula Katainen

Tiivistetysti ja yleistäen, Ylen jutussa haastateltujen Sonjan ja Juuson tilanne näyttäytyy logoteorian näkökulmasta eksistentiaalisena tyhjiönä, Ninan lähtökohtaisesti Hertzbergin kuvaamana työtyytymättömyytenä. Toki nämä ovat vain jutun perusteella tekemiäni tulkintoja. Tarkoituksen tahdon turhautumiseen liittyvistä merkityksettömyyden kokemuksista asiantuntevia keskusteluja voi käydä esimerkiksi koulutetun logoterapeutin kanssa. 

Merkityksellisen työn eksistentiaalinen ulottuvuus 

Eksistentiaalisena ilmiönä merkityksellisyys liittyy perimmiltään kysymykseen siitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoista. Ylen jutussa haastateltavat ja erikoistutkija viittaavat merkitykselliseen työhön ilmaisulla työllä tulisi olla jotain väliä. Merkityksellisen työn kirjallisuuden esittämiin merkityksellisen työn määritelmiin onkin viimeisten kymmenen vuoden aikana valikoitunut sana eksistentiaalinen. Tutkijat pyrkivät sillä tavoittamaan juuri tämän olla jotain väliä -ulottuvuuden sitä kuitenkaan vielä saavuttamatta. Ehkä tutkimuksen ja tutkimustiedon lisääntyessä uudet näkökulmatkin vähitellen löytävät tiensä myös laajempaan keskusteluun merkityksellisyydestä ja merkityksettömyydestä. 

Mia Salo

Väitöskirjatutkija, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, johtamisen ja organisoinnin oppiaine, BIODIFUL-tutkimushanke. Tutkimusaihe merkityksellisyys.

Logoterapeutti LIF®, Suomen Logoterapiainstituutin kouluttaja

www.biodiful.fi

Lähteet ja lisätietoa

Frankl, Viktor (2010). The Feeling of Meaninglessness. A Challenge to Psychotherapy and Philosophy. Ed. Batthyàny, A. Marquette University Press. https://ebookcentral.proquest.com/lib/kutu/detail.action?docID=688675

Harva, Urpo (1980). Maailmankatsomuksen ongelmia. Kuudes painos. Otava.

Lips-Wiersma, Marjolein & Morris, Lani (2009). Discriminating between ‘meaningful work’ and the ‘management of meaning’. Journal of Business Ethics, 88, 491–511. DOI: https://doi.org/10.1007/s10551-009-0118-9 

Lukas, E. (2020) Logotherapy. Principles and Methods. Translated from German by Dr. David Nolland, Oxford. Profil Verlag Gmbh. Elisabeth Lukas Archive. 

Salo, Mia (2024). Mitä logoterapia on? Suomen logoterapiayhdistyksen aikakauskirja Logos. Julkaisu keväällä 2024.

Salo, Mia (2023). Developing a logotheoretic lens to study the existential constituent of meaningful work. EGOS 2023conference paper, meaningful work track.

Schnell, Tatjana & Hoffmann, Carmen (2010). ME-Work: Development and Validation of a Modular Meaning in Work Inventory. Frontiers in Psychology, volume 11. DOI: 10.3389/fpsyg.2020.599913

Viitala, Riitta & Jylhä, Eija (2019). Johtaminen. Keskeiset käsitteet, teoriat ja trendit. Edita.

Kuvat: Colin Behrens & Bluehouse Skis, Pixabay

Sinua saattaa kiinnostaa myös: