Luonnon monimuotoisuus heikkenee tällä hetkellä ennennäkemättömällä nopeudella. Vakavasta tilanteesta huolimatta biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus on vielä toistaiseksi melko huonosti tunnistettu osa yritysten toimintaa. Aiheen lisääntynyt tutkimus on kuitenkin herättänyt päättäjät ja yritykset etsimään ratkaisuja. Pro gradu -tutkielmassani pyrin selvittämään, millainen johtajuus edistää luonnon monimuotoisuutta suomalaisen ruokajärjestelmän pienissä alkutuotannon yrityksissä.
Luonnon monimuotoisuus heikkenee ennennäkemätöntä tahtia ja vauhti tulee todennäköisesti jatkossa vain kiihtymään, jos nykyisen suunnan annetaan jatkua. Heikkenemisen taustalla vaikuttavat ihmisen toiminta ja erityisesti nykyisen talousjärjestelmän tavoittelema jatkuva talouskasvu. Vakavasta tilanteesta huolimatta luonnon monimuotoisuus on ollut huonosti tunnistettu osa yritysten toimintaa. Viime vuosina tilanteeseen on kuitenkin alettu herätä. Kiinnostuksen heräämisen taustalla vaikuttavat useat asiat – Dasguptan raportti biodiversiteetin ja talouden yhteydestä, YK:n COP15-biodiversiteettikokous, IBPES-raportit luonnon monimuotoisuuden tilasta, EU:n kiristyvä lainsäädäntö sekä kaikkien näiden pohjalta noussut yleinen keskustelu.
Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen taustalla vaikuttavat ihmisen toiminta ja erityisesti nykyisen talousjärjestelmän tavoittelema jatkuva talouskasvu.
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen koskettaa kaikkia toimialoja ja siksi tarvitaan syvällistä tutkimusta rajatuilla alueilla. Yksittäisistä toimialoista maatalous vaikuttaa merkittävästi luonnon monimuotoisuuteen. Muutokset maankäytössä ovat luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen merkittävin ajuri. Samaan aikaan maatalousyritykset ovat myös itse vahvasti riippuvaisia luonnon hyvinvoinnista. Tutkielmassani pyrin muodostamaan käsityksen luonnon monimuotoisuutta edistävästä johtajuudesta suomalaisen ruokajärjestelmän alkutuotannon toimialalla.
Tutkimuksen toteutus
Lähestyin tutkimuskysymystäni (Millaista johtajuutta tarvitaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi ruoan alkutuotannossa?) abduktiivisen monitapaustutkimuksen avulla. Kirjallisuuskatsauksessa yhdistin ympäristöjohtajuutta ja transformationaalista ympäristöjohtajuutta sekä perehdyin alkutuotannon aiheuttamaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Empiirinen aineistoni muodostui kahdeksan suomalaisen alkutuotannon pienen yrityksen puolistrukturoidusta haastattelusta. Analyysimenetelminä hyödynsin tapauskohtaista analyysia sekä ristikkäistutkimuksen taktiikoista kategorioihin erottelua ja aineistoryhmän samankaltaisuuksien etsimistä.
Analyysin tuloksena pystyin jakamaan alkutuotannon yritykset kolmeen toisistaan eroavaan ryhmään – edelläkävijöihin, sääntöjen seuraajiin ja sääntöjen rikkojiin. Edelläkävijät ymmärtävät mitä luonnon monimuotoisuus on ja kuinka se liittyy heidän yritystoimintaansa. He etsivät itse tietoa ja pyrkivät kehittämään omaa toimintaansa paremmaksi luonnon monimuotoisuuden kannalta. Sääntöjen seuraajat puolestaan eivät ymmärrä mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa, ja he edistävät sen tilaa ainoastaan ulkopuolisten ohjeistusten varassa. Sääntöjen rikkojat puolestaan vaikuttavat ymmärtävän miten luonnon monimuotoisuus on yhteydessä heidän liiketoimintaansa, mutta päättävät silti toimia sitä heikentävästi.
Luonnon monimuotoisuutta edistävän johtajuuden malli
Tutkimuslöydöksiin ja johtamiskirjallisuuteen perustuen kehitin luonnon monimuotoisuutta edistävän johtajuuden mallin. Se koostuu ympäristöjohtajuudesta, transformationaalisesta ympäristöjohtajuudesta ja edelläkävijöiden osoittamasta luonnon monimuotoisuuden huomioinnista, missä on piirteitä myös toimijuudesta. Malli rakentuu vasemmalla puolella olevasta pyramidista, joka tiiivistää edelläkävijöiden haastatteluiden tulokset. Tulokset on koottu alhaalta ylöspäin siihen järjestykseen, miten näen niiden olevan yhteydessä toisiinsa. Alimmaisena ja samalla kaiken perustana on luonnon monimuotoisuutta kohtaan herännyt huoli, jonka päälle on rakennettu ymmärrystä ja joka puolestaan on johtanut toiminnan taustalla vaikuttavien syiden muodostumiseen. Nämä kaikki ovat johtaneet aloitteen tulemiseen yrityksen sisäpuolelta ja luonnon monimuotoisuutta edistävien toimenpiteiden vahvaan kiinnittymiseen yrityksen ydintoimintaan.
Pyramidia tukevat sen oikealla puolella olevat havainnot ympäristöjohtajuuden ja transformationaalisen ympäristöjohtajuuden kirjallisuudesta. Nämä kaikki ovat sellaisia, jotka nousivat esiin sekä haastatteluissa että kirjallisuudessa ja joiden havaitsin olevan merkittäviä eroja edelläkävijöiksi luokittelemieni ja muiden haastateltujen välillä. Kirjallisuudessa ei käsitellä erikseen luonnon monimuotoisuutta, vaan luonnon huomiointia ylipäätään. Tämän vuoksi havainnot kirjallisuudesta toimivat vain pyramidia tukevina elementteinä, kun taas mallin ytimen muodostaa edelläkävijöiden osoittama luonnon monimuotoisuuden huomioiminen.
Pyramidin huipulle muodostuu sen osien summana luonnon monimuotoisuutta edistävä johtajuus. Päätelmieni mukaan parhaalla mahdollisella tavalla luonnon monimuotoisuutta huomioivan johtajuuden ytimessä on edelläkävijöiden osoittama luonnon monimuotoisuuden huomiointi, jossa on havaittavissa piirteitä toimijuudesta ja joka on linjassa ympäristöjohtajuuden kirjallisuuden kanssa. Toimijuudella tarkoitan yksilön tietoista valintaa toimia jollain tietyllä tavalla ja tällä tavalla vaikuttaa häntä ympäröiviin rakenteisiin. Toimijuuden vastakohtana voidaan nähdä rakenteiden hyväksyminen ja noudattaminen sellaisina kuin ne ovat. Havaintojeni mukaan tällainen jako on nähtävissä edelläkävijöiksi luokittelemieni ja muiden haastateltavien välillä – edelläkävijät pyrkivät muokkaamaan olemassa olevia rakenteita, kun taas sääntöjen seuraajat ja sääntöjen rikkojat pääasiassa hyväksyvät rakenteet. Toimijuuden ja transformationaalisen käyttäytymisen voidaan nähdä osoittavan samankaltaisuuksia, sillä molemmissa on tarkoituksena vaikuttaa ympärillä oleviin ihmisiin tai rakenteisiin.
Yrityksen koolla tai omistajuudella ei analyysin perusteella näytä olevan merkitystä luonnon monimuotoisuutta edistävän johtajuuden esiintymiseen. Sekä edelläkävijöissä että muissa ryhmissä on henkilöstömääriltään eri kokoisia ja yhtiömuodoiltaan erilaisia yrityksiä. Tärkein tekijä tutkimukseni mukaan on toimijan suhtautuminen luonnon monimuotoisuuteen. Huolestunut toimija ryhtyy syventämään ymmärrystään, joka johtaa lopulta luonnon monimuotoisuuden huomiointiin yritystoiminnassa. Edelläkävijöiden kohdalla tällainen kehityskulku oli selkeästi havaittavissa.
Tärkein tekijä tutkimukseni mukaan on toimijan suhtautuminen luonnon monimuotoisuuteen. Huolestunut toimija ryhtyy syventämään ymmärrystään, joka johtaa lopulta luonnon monimuotoisuuden huomiointiin yritystoiminnassa.
Päätelmieni mukaan edelläkävijöiksi luokittelemani haastateltavat osoittavat luonnon monimuotoisuutta edistävää johtajuutta. Heidän toimintansa on linjassa transformationaalisen ympäristöjohtajuuden kanssa – heillä on selkeä oma visio, josta he viestivät muille ja pyrkivät näin inspiroimaan muitakin toimimaan uusilla tavoilla. Lisäksi heidän toimintansa osoittaa ympäristöjohtajuuden merkkejä – he kokevat moraalista vastuuta luonnosta, etsivät itse tietoa ja pyrkivät kehittämään toimintaansa. Luonto on vahvasti huomioitu heidän yritystoiminnassaan, jopa sillä seurauksella, että toiminta saa osakseen kummastelua muilta ja aiheuttaa jopa taloudellisia tappioita. Tämä sai minut pohtimaan, onko edelläkävijöillä totutusta puhtaasti voittoa tavoittelevasta liiketoimintamallista poikkeava luonnon etusijalle asettava liiketoimintamalli. Tätä tukee päätelmäni edelläkävijöiden harjoittamasta toimijuudesta, jossa he itse luovat rakenteita, eivätkä tyydy toimimaan olemassa olevien rakenteiden mukaan.
On todella olemassa yrityksiä, jotka perustavat kaiken toimintansa luonnon monimuotoisuuden edistämiselle!
Gradutyöskentelyn alkuvaiheessa luonnon monimuotoisuuden nopeasta heikkenemisestä lukeminen tuntui musertavalta. Ongelma tuntui niin laajalta ja vaikeasti ratkaistavalta, että välillä gradun työstäminen tuntui merkityksettömältä. Kuitenkin työn edetessä ja erityisesti tulosten analysointivaiheessa löysin toivonkipinän. On todella olemassa yrityksiä, jotka perustavat kaiken toimintansa luonnon monimuotoisuuden edistämiselle! Lisäksi he myös pyrkivät kaikin keinoin saamaan muutkin mukaan toiminaan samalla tavalla. Vielä tänä päivänä kutsumme heitä edelläkävijöiksi, mutta ehkä jonain päivänä, kun heidän seuraansa on liittynyt lisää yrityksiä, voimme kutsua heitä valtavirraksi.
Kirjoittaja
Anna Hakulinen on maisteriopiskelija Turun kauppakorkeakoulussa. Hän kirjoitti pro gradu -tutkielmansa osana BIODIFUL-hanketta ja työskenteli samalla tutkimusavustajana. Pian lähestyvän valmistumisen myötä hän on siirtymässä työelämään etsimään käytännön oppeja akateemisten opintojen tueksi.
