BIODIFUL oli mukana SuomiAreenassa tiistaina 12.7.
Jotta maapallo voisi paremmin -keskusteluun osallistuivat Turun yliopiston johtaman, luontokatoa torjuvan BIODIFUL-hankkeen toimijoista hanketta johtava professori Ilari E. Sääksjärvi ja yliopistotutkija Juulia Räikkönen, sekä BIODIFUL-hankkeen vuorovaikutusverkostoon kuuluva europarlamentaarikko Ville Niinistö. Heidän lisäksi keskusteluun osallistui kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Taustalla on suuri huoli: vuoden 1970 jälkeen kaikkien selkärankaisten populaatio on vähentynyt keskimäärin 60 prosenttia, ja tämänhetkisen arvion mukaan peräti miljoonan lajin pelätään häviävän maapallolta ihmisen aiheuttaman toiminnan vuoksi.
> Katso keskustelu jälkikäteen
Ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo pitkään, ja vasta muutaman viime vuoden aikana on sen rinnalle noussut ymmärrys luontokadon merkityksestä. Kahden suuren globaalihaasteen ratkaisun kannalta lohdullista on tieto, että kun kumman tahansa juurisyyhyn vaikuttaa, se auttaa molempien ongelmien ratkaisussa. Ja se kaikki koituu myös ihmisten eduksi.
– Ihmisen hyvinvointi on monella tavalla sidoksissa luonnon hyvinvointiin. Jokainen luonnon hyväksi tehty teko on oman elämämme puolustamista. Näin lintuharrastajana voin kertoa saksalaisesta tutkimuksesta, jossa tutkittiin ihmisten onnellisuuden ja linnunlaulun korrelaatiota. Tutkimuksen tulos oli, että mitä moninaisempi linnusto ihmisen ympärillä on, sitä onnellisempi ihminen on, Salmi kertoi.
Sääksjärvi painotti, että pienilläkin teoilla on merkitystä. Esimerkiksi hän nosti hyönteishotellit. Muutaman vuoden takainen hyönteishotelliakampanja sai osan tutkijoista nostelemaan kulmakarvojaan todeten, että ei hotelleilla ole vaikutusta hyönteisen luonnonkantoihin tai yksilömääriin.
– Pienillä valinnoilla on iso vaikutus luonnon monimuotoisuudelle. Hyönteishotellien myötä valtava määrä biodiversiteettitietoa, ja asennemuutos lähti liikkeelle. Me jokainen pystymme tekemään asioita, Sääksjärvi totesi.
Salmi muistuttikin, että kun jokaisen noin kahdeksan miljardin ihmisen teot laitetaan yhteen, teoilla on vaikutusta.
Liikkeelle panevana voimana on asennemuutos. Räikkönen ja Sääksjärvi kertoivat, miten palvelujen ja tuotteiden tuottajat suuntaavat omaa toimintaansa kohti kestävämpiä valintoja, koska kuluttajat sellaisia kaipaavat. Muun muassa Kesko, Lidl ja VisitFinland tekevät yhteistyötä BIODIFULin kanssa löytääkseen luontokadon kannalta parempia vaihtoehtoja. Samaan suuntaan tähtäävät politiikkatoimet.
– Esimerkiksi Euroopan biodiversiteettistrategian kunnianhimon taso on meidän tutkijoiden mielestä hyvä. Jos toimet toteutuvat, vuonna 2035 luonnon tilan kehitys saadaan käännettyä parempaan suuntaan, Sääksjärvi totesi.
Historia kertoo, että ongelmiin voidaan puuttua
Niinistö korosti, ettei luontokato ole vääjäämätön kehitys.
– Luontokatoa tehdään. Se on ihmisen maankäytön muutoksilla tekemä tulossa, jossa lajien elinolosuhteet ovat heikentyneet. Lajeilta on viety lisääntymis- ja elinympäristöt, esimerkiksi Suomen oloissa on hakattu metsiä kestämättömällä tavalla, rehevöitetty järviä, ylikalastettu kalakantoja. Tropiikissa kaadetaan sademetsää niin, että vaarana on koko ekosysteemin kuivuminen, Niinistö luetteli.
Toivoa tilanteeseen tuovat kuitenkin historian esimerkit. Kun 1985 havahduttiin Antarktisen yllä olevaan otsoniohenemaan, kahden vuoden päästä allekirjoitettiin Montrealin sopimus, ja siitä kahden vuoden päästä sitoumukset otettiin käyttöön, ja lopputulemana ovat ohenemaa aiheuttaneiden päästöjen pitoisuuksien selvä lasku. 2000-luvun alkupuolella Suomi auttoi pääosin tietotaidolla Venäjää saamaan Pietarin jätevedet puhdistukseen ja teolliset kipsikasat kuriin, mikä vähensi Suomenlahden ulkoisia fosforipäästöjä 10 vuodessa 60 prosentilla. Muutos on silminnähtävä: Kotkan edustalla ollut meriveden alle metrin näkösyvyys on nyt nelisen metriä. Eläintensuojelun kohdalla yksi silmiinpistävimmistä merkeistä on merikotkakantojen elpyminen.
– Jotkut sanovat, että ei saa puhua niin paljon ilmastokriisistä, koska nuoret ahdistuvat. Mutta ahdistus on normaali reaktio vakavaan uhkaan. Ahdistusta lieventää toiminta ahdistuksen vähentämiseksi, Niinistö totesi.
Salmi nosti esille kansainvälisen tutkimuksen, jossa 10 000 nuorelta 10 eri maasta kysyttiin, onko ilmastoahdistus vaikuttanut heidän toimintakykyynsä. Noin puolet arvioi näin tapahtuneen.
– Pessimismi oli suurinta alueilla, missä toimet ovat olleet vähäisimpiä: Brasiliassa ja Filippiineillä. Hyvää tässä on se, että jos me teemme pieniäkin tekoja, niillä on vahva tunnevaikutus, Salmi sanoo.
