Minkä takia meidän on niin vaikeaa kuvitella nykyiselle talousjärjestelmälle vaihtoehtoisia tulevaisuuksia? Miltä nämä tulevaisuuskuvat voisivat näyttää? Luonto katoo -podcastin viidennessä jaksossa perehdytään näihin kysymyksiin, kun vieraana on historian- ja tulevaisuudentutkija ja tulevaisuuskoulun perustaja Otto Tähkäpää.
Tulevaisuudentutkimus on tieteenala, johon liittyy muutamia yleisiä väärinkäsityksiä. Yksi on uskomus siitä, että tulevaisuudentutkimuksessa pyritään ennustamaan kristallipallosta, minkälaiselta tulevaisuus näyttää.
”Juuri sitä se ei ole. Tulevaisuudentutkimus ei pyri ennustamaan tulevaisuutta, vaan se on oma tieteenala, joka tutkii vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.”
Yksi tulevaisuudentutkimuksen käsitteistä, jonka on levinnyt viimeisten vuosien aikana yleiseen kielenkäyttöön, on megatrendit. Megatrendeillä tarkoitetaan suuria, maailmanlaajuisia muutosilmiöitä. Megatrendit eivät ole uusia asioita, vaan ne tapahtuvat jo nyt, ja niillä on pitkä ja tunnistettava historia. Oton mukaan ekologiset kriisit ovat poikkeuksellisia megatrendejä.
”Uskon, että tulevaisuuden tärkein kysymys on se, miten yhteiskunta- ja talousjärjestelmät sopeutetaan maapallon ekologisiin ja materiaalisiin reunaehtoihin.”
Oton mukaan ekologisten kriisien kohdalla haasteena on se, että meillä on hankaluuksia hahmottaa uusia, positiivisia tulevaisuuskuvia. Otto käyttää ilmiöstä käsitettä tulevaisuusvaje.
”Nykyistä tulevaisuussuhdetta leimaa passivisuus. Alistumme tulevaisuudelle sen sijaan, että pyrimme vaikuttamaan siihen.”
Mistä tulevaisuusvaje sitten johtuu? Oton mukaan historiasta on havaittavissa kaksi käännekohtaa: 60–70-luvun vaihde, jolloin sotien jälkeinen kehitys vaihtui kulttuuripessimismiin, ja 90-luvun alussa tapahtunut kommunismin romahdus ja ”historian päättyminen”. Nämä kehityskulut ovat johtaneet siihen, että meidän on vaikea hahmottaa uusia tulevaisuuskuvia.
”Sen sijaan, että pitäisimme nykyistä talous- ja yhteiskuntajärjestelmää ainoana vaihtoehtona, voisimme miettiä, mikä olisi vielä parempaa, ja miltä elämä voisi näyttää ekologisten reunaehtojen sisällä. Toivoisin siitä keskustelua.”
Otto mainitsee yhdeksi konkreettiseksi esimerkiksi BIOS-tutkimusyksikön ekologisen jälleenrakennuksen termin.
”Yleensä kestävyyssiirtymää leimaa luopuminen ja uhrautuminen. Ekologinen jälleenrakennus kertoo siitä, että voimme rakentaa uudenlaista yhteiskuntaa.”
Lopuksi Otto kehottaa kaikkia miettimään, mikä tulevaisuudessa on oikeasti merkityksellistä ja tärkeää.
”Kun olen keskustellut tuhansien ihmisten kanssa tulevaisuudesta, tärkeimmät ja merkityksellisimmät asiat ovat loppujen lopuksi kaikille aika samanlaisia: ystävät, perhe ja yhdessä vietetty aika. Kehottaisin miettimään, uhkaako elämä ekologisten rajojen sisällä oikeasti näitä asioita. Vai ovatko nämä ne asiat, joista voidaan nauttia vieläkin enemmän ekologisesti kestävässä tulevaisuudessa?”
BIODIFULin Luonto katoo –podcastissa tarkastellaan luontokadon syitä, seurauksia ja ratkaisuja eri näkökulmista. Ota podcast Spotifyssa seurantaan, niin saat aina ilmoituksen uudesta jaksosta!
