Miten luonnon monimuotoisuus saadaan pysäytettyä metsissä, samalla kun pyritään huomioimaan eri intressit metsiä kohtaan? Tätä kysymystä pohditaan BIODIFULin Luonto katoo –podcastin toisessa jaksossa, kun vieraana on Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori ja BIODIFULin tutkija Marileena Mäkelä.
Noin kolmasosa Suomen uhanalaisista lajeista sijaitsee metsissä, ja luonnon monimuotoisuus hupenee niissä hälyttävää tahtia. Kokonaiset metsätyypit ovat vaarassa kadota. Samaan aikaan metsiä kohtaan on monia intressejä, ja metsät ovat niin talous- kuin virkistyskäytössä. Vaikka metsiin liittyvä keskustelu on painottunut paljon metsien hiilinieluihin, Marileenan mukaan luonnon monimuotoisuus ei ole metsäkeskustelussa uusi asia.
“Luonnon monimuotoisuus ja luontokato on tunnistettu tieteessä jo 80-luvulta lähtien. Ensimmäinen uhanalaisuusarvio tehtiin Suomessa 1985, ja jo siellä huomautetaan, että erityisesti metsätalousympäristöissä näkyy negatiivinen uhanalaisuuskehitys.”
Miltä metsät sitten näyttävät tällä hetkellä luonnon monimuotoisuuden kannalta? Marileenan mukaan tilanne ei ole hyvä.
“Ei puhuta enää siitä, että yksittäiset lajit olisivat uhanalaisia, vaan koko metsäiset elinympäristöt ovat uhanalaisia.”
Marilenaan mukaan ratkaisun metsäluonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen ei kuitenkaan tarvitse olla se, että metsät museoidaan täysin.
“Suojelua pitää jossain määrin lisätä, mutta iso ongelma on arvonlisä. Me tuotamme liian vähän arvonlisää Suomessa.”
Marileenan mukaan metsäteollisuus tuottaa tällä hetkellä hyvin paljon energiaa, joka ei ole arvonlisän kannalta hyvä asia. Arvonlisää pitäisi Marileenan mukaan aktiivisesti nostaa innovaatioiden avulla.
“Voi olla, että sovellukset eivät löydykään perinteisestä metsäteollisuudesta, vaan esimerkiksi tekstiili- tai lääketeollisuudesta.”
BIODIFULin Luonto katoo –podcast ilmestyy kesän ajan aina maanantaisin. Ota podcast seurantaan Spotifyssa, niin saat ilmoituksen aina kun uusi jakso ilmestyy!
