Luonnon monimuotoisuus hupenee sekä maailmalla että Suomessa hälyttävää tahtia. Ilman luontoa meillä ei ole puhdasta vettä, ravintoa, eikä myöskään taloudellista toimintaa. Mutta miksi luonto katoaa, ja mistä se tiedetään? Kuinka paljon esimerkiksi yrityksen toiminta tai yksittäinen kulutuspäätös aiheuttaa luontokatoa? Muun muassa näihin kysymyksiin paneudutaan BIODIFULin Luonto katoo –podcastin ensimmäisessä jaksossa, kun vieraana on Jyväskylän yliopiston ja resurssiviisausyhteisö JYU Wisdomin väitöskirjatutkija Sami El Geneidy.
Hiilijalanjälki on monelle tuttu käsite, mutta sen luontokatoon liittyvä vastinpari, luontojalanjälki, on usealle vielä tuntemattomampi. Samin mukaan luontojalanjälki tarkoittaa käytännössä sitä, minkä haitan jokin toiminta aiheuttaa luonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle.
“Me tutkimme erityisesti sitä, että minkä haitan kulutus aiheuttaa luonnolle.”
Samin mukaan luontojalanjäljen mittaamiseksi on ymmärrettävä neljä tekijää. Ensimmäiseksi on tiedettävä, kuinka paljon kulutetaan jotain asiaa, esimerkiksi euroina tai kilogrammoina. Seuraavaksi on ymmärrettävä, mikä aiheuttaa luontokatoa, eli määritettävä luontokadon ajurit. Tämän jälkeen on selvitettävä, missä luonnolle aiheutettu haitta tapahtuu, sillä luonto ei ole samanlaista kaikkialla. Viimeiseksi on ymmärrettävä, minkälaisen haitan luontokadon ajuri aiheuttaa luonnossa. Jos esimerkiksi fosforia päätyy vesistöön, pitää tietää, miten fosfori käyttäytyy juuri siinä vesistössä.
Mutta mitä luontojalanjäljellä sitten voi tehdä?
“Luontojalanjäljen avulla saadaan tukea päätöksentekoon kaikille tasoille. Jos yritys haluaa saavuttaa esimerkiksi luonnon kokonaisheikentymättömyyden, pystyy se luontojalanjäljen avulla laskemaan, kuinka paljon erilaiset toimet aiheuttavat luonnolle haittaa.”
Sami kertoo, että luontojalanjälkeä voi hyödyntää myös esimerkiksi sääntelyssä. Jos halutaan asettaa esimerkiksi luonnolle hyödyllisiä verotus- tai tullijärjestelmiä, pitää ensin tietää, kuinka suuri jonkin tuotteen luontojalanjälki on.
Tämän lisäksi luontojalanjälkeä voi hyödyntää kansalaiset.
“Tykkään itse korostaa vahvaa yritysvastuuta ja sitä, että ne toimivat, joilla on eniten valtaa. Mutta luontojalanjälkeä voi käyttää myös siihen, että viestitään, minkälaiset luontojalanjäljet tuotteilla ovat.”
Luontojalanjälki siis auttaa luontokadon torjunnassa yhteiskunnan eri tasoilla. Mutta minkä takia luontokato on Samin mielestä tärkeä aihe? Miksi sitä on tärkeää tutkia?
“Tykkään siitä, miten Ilari Sääksjärvi ja Janne Kotiaho sanoittivat asian Maaseudun tulevaisuudessa. Luonnon monimuotoisuus on elämää sen kaikissa muodoissa. Eli luontokadon pysäyttäminen on elämän suojelua. Ei se sen kummempaa oikeastaan ole.”
BIODIFULin Luonto katoo –podcast ilmestyy kesän ajan aina maanantaisin. Ota podcast seurantaan Spotifyssa, niin saat ilmoituksen aina kun uusi jakso ilmestyy!
