Luontokadon pysäyttäminen
on elämän suojelua

Paikka: Zoom | Aika: torstai 3.4.2025 klo 9–10.30

BIODIFUL-projekti järjestää webinaarin Zoomissa torstaina 3.4.2025 klo 9.00–10.30. Tapahtumassa kuullaan mielenkiintoisia tutkimukseen pohjautuvia puheenvuoroja luonnon monimuotoisuutta kunnioittavasta johtajuudesta ja kulutuksen murroksesta.

Kulutuksesta on tullut keskeinen osa arkeamme, yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme. Osalle kuluttajista shoppailu on ajanvietettä ja nautintoa, toisille alennustuotteet ovat arkipäivän elinehto. Yhtä kaikki, kulutamme aivan liikaa ja usein yli tarpeen. Oman kulutuksen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja luonnon köyhtymiseen on helppo sysätä syrjään, sillä eiväthän yksittäiset kuluttajat voi ratkaista näin valtavia ongelmia – vai voivatko? Kotitalouksien kulutus on merkittävä osa globaalia ylikulutusta. Kuluttajilla on vastuu ja valta vaikuttaa paitsi omiin kulutusvalintoihinsa, myös poliittiseen päätöksentekoon. Kulutuksen murros vaatii johtajuutta, joka ei nojaa pelkkään yksilön vastuuseen, vaan rakentaa yhteistä suuntaa, jossa kestävät valinnat ovat helpompia, houkuttelevampia ja saavutettavampia. Millaista johtajuutta tarvitaan, jotta luonnon monimuotoisuutta kunnioittava kulutus ei olisi vain harvojen valinta, vaan uuden ajan normi?

Tule mukaan inspiroitumaan ja kuulemaan BIODIFUL-hankkeen tuoreita tutkimustuloksia ja osallistumaan keskusteluun siitä, kenellä on todellinen valta ja vastuu kulutuksen muuttamisessa. Puheenvuorojen jälkeen osallistujilla on mahdollisuus keskustella aiheesta ja esittää kysymyksiä tutkijoille.  

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille luonnon monimuotoisuudesta ja kuluttajien käyttäytymisen muutoksista kiinnostuneille: kansalaisjärjestöjen edustajille, aktivisteille, päätöksentekijöille ja yritysten edustajille ja kansalaisille, joille luonto ja sen monimuotoisuus ovat tärkeällä sijalla elämässä. 

ILMOITTAUTUMINEN AUKEAA 14.2.2025. Saat ilmoittauduttuasi linkin webinaariin.

Ohjelma

Muutokset ohjelmaan ovat mahdollisia.

Alkusanat: Kenellä on vastuu ylikulutuksesta ja kuka johtaa kulutuksen murrosta?

Yliopistotutkija Juulia Räikkönen ja professori Satu Teerikangas

Kulutuksesta on tullut keskeinen osa arkeamme, yhteiskuntaamme ja kulttuuriamme. Osalle kuluttajista shoppailu näyttäytyy nautinnollisena ajanvietteenä, toisille taas alennustuotteet ovat arkipäivän elinehto. Yhtä kaikki, erikoistarjoukset ja houkutukset huutavat hamstraamaan, usein yli tarpeen. Omaatuntoa kolkuttavat ilmastonmuutokset ja luonnon köyhtymiset voi työntää pois ajatuksista, sillä eiväthän yksittäiset kuluttajat voi ratkaista näin valtavia ongelmia. Kotitalouksien kulutus on kuitenkin merkittävä osa globaalia ylikulutusta, joka tuhlaa luonnonvaroja ja aiheuttaa luonnon köyhtymistä. Kuluttajilla on siksi merkittävä rooli kulutuksen murroksessa ja valta vaikuttaa paitsi omiin kulutusvalintoihinsa, myös poliittiseen päätöksentekoon. Millaista johtajuutta luonnon monimuotoisuutta kunnioittava kulutus vaatii? 

Kulkevatko johtajuus, tulevaisuustietoisuus ja ympäristötietoisuus käsi kädessä? 

Erikoistutkija Sanna Ahvenharju

Biodiful-hankkeessa olemme painottaneet johtajuuden merkitystä luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Meidän jokaisen tulisi osallistua muutokseen ja johtaa sitä osaltamme, joko kuluttajina tai muissa rooleissa. Johtajuus on kuitenkin myös yksilöllinen ominaisuus, jossa toiset ovat luonnostaan vahvempia kuin toiset. Huolimatta statuksesta tai virallisesta asemasta, toiset meistä innostavat muitakin tekemään ja toimimaan tärkeiden asioiden puolesta. Vaan minkälaisia ympäristöasenteita nämä johtajuuteen taipuvaiset henkilöt omaavat ja toimivatko he ympäristön asialla? Puheenvuorossa tarkastellaan johtajuutta, tulevaisuustietoisuutta sekä ympäristöasenteita, ympäristömyönteistä toimintaa sekä kuluttamisen jalanjälkeä BIODIFUL2023 – kyselyssä kerätyn aineiston valossa.   

Ruokavalinnat – onko ihan kaikesta pakko päättää itse?  

Erikoistutkija Saska Tuomasjukka

Ruokavalinnoista on tullut osa infoähkyä. Viattomasti valittu ruoka voi olla julistus tai osoitus tietämättömyydestä, näkökulmasta riippuen. Osa kuluttajista kykenee nopeisiin muutoksiin saatuaan tietoa valintojensa vaikutuksista, mutta toisille kelpaisi käydä valmiiseen, kestävään pöytään. Milloin valinta on aidosti vapautta ja milloin rutiinien vankeutta? Opiskelijaruokaloissa tekemiemme kampanjoiden ja tuuppausten pohjalta visioimme työnjakoa, jossa taakka maailman pelastamisesta jakaantuu kuluttajien ja heille ruokaa tarjoavien yritysten välillä tasaisemmin.

Poliittisten ohjauskeinojen hyväksyttävyys – lihan kulutus ja lentäminen

Tutkijatohtori Esko Sorakunnas ja väitöskirjatutkija Esa-Pekka Nykänen

Punaisen lihan ja lentämisen kulutuksen vähentäminen on keskeistä luonnon köyhtymisen ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Jokainen kuluttaja tekee jatkuvasti arjessaan valintoja, mutta lisäksi kulutuksen murros vaatii poliittista ohjausta. Näkemykset kulutuksen vähentämisestä kuitenkin jakavat kansalaisia voimakkaasti, mikä korostaa poliittisten ohjauskeinojen hyväksyttävyyden merkitystä. Tarkastelemme laajan BIODIFUL-aineiston avulla hinnan nostamiseen ja saatavuuden rajoittamiseen keskittyvien poliittisten ohjauskeinojen hyväksyttävyyttä. Tutkimustulokset tarjoavat uusia näkökulmia luonnon monimuotoisuutta kunnioittavan kulutuksen edistämiseen voimakkaiden ohjauskeinojen avulla. 

Löytyykö ympäristöahdistuksesta toivon ja toiminnan siemeniä? 

Tutkijatohtori Miia Grénman

Ympäristöahdistus ilmenee usein lamauttavana tunteena tai kokemuksena, mutta se voi myös toimia merkittävänä muutoksen edistäjänä, joka kannustaa yksilöitä ympäristötoimiin ja syventää yhteyttä ympäröivään luontoon. Luontosuhteen syventäminen voi osaltaan lieventää ympäristöahdistuksen haitallisia vaikutuksia ja toimia katalysaattorina ympäristötoimijuuden ja ekologisesti kestävämmän elämäntavan omaksumiselle. Tämän ilmiön tarkastelu herättää kysymyksiä: miten voimattomuudesta voidaan siirtyä toimijuuteen, ja millaisia vaikutuksia tällä siirtymällä on yksilöiden hyvinvointiin sekä heidän kykyynsä elää hyvää elämää? 

Keskustelu ja tapahtuman loppusanat  

Yliopistotutkija Juulia Räikkönen