Kotimme pihamaalla elää rinnakkain kaksi maailmaa: osaa pihaa peittää hieman sammaloitunut nurmikko kukkapenkkeineen ja perennoineen. Nurmikon leikkaamme melkein joka viikko ja kukkapenkit kitkemme aina kun jaksamme ja sille päälle satumme. Pihan perukan olemme jättäneet luonnon hoidettavaksi. Siellä rinteessä kasvavat villissä sekamelskassa koivujen varjossa nokkoset, vanhat punaherukkapensaat, heinät, kukkapenkeistä karanneet myskimalvat ja pikkuruiset olennot, kotilot ja monet hyönteiset. Viime vuosina pihamaan perukoille on löytänyt tiensä myös kutsumaton vieras, jättipalsami.
Katalien kaunokaisten hävittäminen
Joka kesäisiin pihahommiini onkin kuulunut jättipalsamien kiskominen juurineen pihan perukoilta. Niinpä eräänä aurinkoisena päivänä jättipalsamit saivat jälleen lähteä. Tein kuitenkin uurastuksen lomassa harmillisen havainnon. Pahaa-aavistamaton naapurimme ei ollut yhtä huolissaan jättipalsamisen valloitusretkestä omalla puolellaan. Valtavat jättipalsamikasvustot kukkineen kurottautuivat korkeuksiin. Vain muutama viikko ja katalat kaunokaiset alkaisivat sylkeä siemeniä joka suuntiin mitätöiden vuosien uurastukseni. Jättipalsamit paukauttavat siemenet jopa 7 metrin päähän ja kasvaessaan tuhoavat ympäriltään alkuperäisen kasvillisuuden.
Rohkeus palkitaan
Muutaman päivän rohkeutta kerättyäni koputin naapurin oveen ja kerroin huoleni. Kysyin ystävällisesti, tunsiko hän jättipalsamiongelman ja tiesikö, että ne on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko Euroopan alueella. Oliko hän havainnut jättipalsamien valloittaneen koko pihamaan? Naapurini ei ollut kuullutkaan koko asiasta ja sainkin kertoa kaiken, mitä jättipalsameista tiesin. Hän lupasi kertoa asiasta talon väelle ja järjestää pihatalkoot jättipalsamisen hävittämiseksi.
Ei aikaakaan, kun naapurin väki jo huhki yhdessä jättipalsamikasvustojen hävittämiseksi. Suuri jättipalsamiesiintymä oli nyt tuhottu, ja ainakin hetkellisesti estetty sen leviäminen läheiselle puistoalueelle. Tapaus vahvisti ajatustani siitä, että moni haluaa toimia luonnon hyväksi, jos vain tietää, mitä tehdä. Usein kysymys voi olla tietämättömyydestä, ei niinkään viitseliäisyydestä. On tärkeää välittää ymmärrystä siitä, mitä jokainen voi tehdä luonnon hyväksi.
Kiitin iloisesti naapureita heidän biodiversiteettiteostaan. Ehkä hekin laittavat sanan kiirimään omissa yhteisöissään, jolloin pienten arjen biodiversiteettitekojen vaikutus moninkertaistuu.
Arjen johtajuutta on jokaisella
BIODIFUL-projektimme kantavana ajatuksena on, että jokainen voi meistä vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen. Jokaisella on mahdollisuus käynnistää positiivisia, biodiversiteettia kunnioittavia ketjureaktioita. Yhteistyössä on voimaa. Pidetään oma tontti vieraslajivapaana, niin luonto voi paremmin. Mikä on sinun tämän päivän biodiversiteettitekosi?
Jättipalsami lyhyesti
- Jättipalsami on vieraslaji, joka tarkoittaa kasvia, eläintä tai eliötä, joka on levinnyt ihmisen tahattomalla tai tietoisella vaikutuksella alueelle, jolla sitä ei luontaisesti esiinny.
- Yksivuotinen, noin 1,5 -3 metriä korkea.
- Leviää tehokkaasti siemenistä. Yksi kasvi tuottaa jopa 4000 siementä, jotka sinkoituvat jopa 7 metrin päähän.
- Jyväskylässä jättipalsamikasvustoja on onnistuneesti tuhottu lampaiden avustuksella.
- Jättipalsamin lisäksi muita vieraslajeja ovat esimerkiksi jättiputki, komealupiini ja kurtturuusu.
- kansallinen vieraslajilaki velvoittaa maanomistajan torjumaan vieraslajeja omilta mailtaan.
- Ilmoita vieraslajihavaintosi tänne
Lauantaina 27.8.2022 vietetään Suomen luonnon päivää. Osallistu sinäkin suomalaisen luonnon suojelemiseen ja tee #biodiversiteettiteko!
