Mieti hetki viimeisintä lounasvalintaasi.
Mikä sai sinut päätymään valitsemaasi ruokaan? Oliko se ensimmäinen tarjolla oleva vaihtoehto? Ehkä se oli parhaiten kukkarollesi sopiva? Vai oliko se tarjolla olevista terveellisin, ympäristöystävällisin ja muutenkin sinun arvomaailmasi mukainen paras valinta? Vai houkutteliko annos kenties herkullisuudellaan luvaten parhaan aistinautinnon?
Todennäköisesti kaikki edellä mainitut motiivit vaikuttivat valintaasi. Hyvää, terveellistä, helppoa ja edullista – nämä neljä ovat kärjessä, kun asiaa kysytään kuluttajilta. Vaikka ruoan ympäristövaikutusten merkityksestä kuluttajille on uutisoitu paljon, on niiden vaikutus ostoskorin todelliseen sisältöön vielä pieni arvoitus.
On tärkeää, että lisääntyvä tieto ruoan ympäristövaikutuksista tuodaan esille medioissa, sillä tiedosta syntyy motivaatio muutoksiin. Valitettavasti vain sekään ei vielä takaa kestävämpiä ostoksia. Muutos on vaikeaa, koska ihmisiä ohjaavat ruokavalinnoissa sekä järki että tunteet.
Kuluttajatutkimusten tulokset viittaavat siihen, että vaikka taustalla vaikuttaisikin vahva terveys- tai ympäristötietoisuus, arkisessa valintatilanteessa kaupassa tai lounaslinjastolla nälkäisen ja kiireisen kuluttajan valintaa ohjaavat usein viime kädessä henkilökohtaiset makumieltymykset – mistä saisin energiaa ja mikä maistuisi hyvältä?
Maapallon 7,6 miljardia ihmistä tarvitsevat valtavan määrän ruokaa. Olemmekin saavuttaneet kyseenalaisen ennätyksen: yli puolet maapallon käyttökelpoisesta pinta-alasta on varattu yhden dominoivan lajin ruoantuotantoon. Alkuperäinen luonto on näillä alueilla saanut väistyä. Vaikka maapallo vielä ruokkii meidät, on ruokaa tuottava koneisto jo riskirajoilla. Vaaralliseksi tilanne käy ilmastonmuutoksen tuhotessa satoja samaan aikaan, kun luontokato heikentää maapallon hedelmällisyyttä. Ääneen sanomaton fakta on, että kasvava ihmiskunta voidaan ruokkia vain, jos muutamme ruokatottumuksiamme.
Minkä sitten pitää muuttua, jos todella haluamme ruoan riittävän kaikille ja samalla suojata ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta?
Muutoksessa tärkeintä ovat ruoantuotantoon käytetyn pelto- ja laidunpinta-alan vähentäminen sekä ympäristön kemiallisen kuormituksen supistaminen kohti nollaa. Oudolta kuulostava ajatus peltojen vähentämisestä juontuu luontopulasta: ihmisen on annettava tilaa myös muille lajeille, koska niiden olemassaolosta riippuu koko järjestelmän vakaus. Kemikaalirasitteen karsinta on huomattavasti helpompi ymmärtää, vaikka sen merkitystä ei vielä riittävästi noteerata. Kukaan – edes tiedemaailma – ei tiedä, mikä on seuraava elintärkeät pölyttäjät tappava neonikotinoidi tai suojaavan otsonikerroksen tuhoava CFC-kaasu.
Miten muutos tapahtuu? Ateria kerrallaan! Yksi ihminen ei voi muuttaa maailmaa, mutta lounaansa hän voi vaihtaa.
Mitä siis olisivatkaan ateriat, jotka houkuttelisivat meitä sekä järjen että tunteen tasolla pelastamaan maailmaa? Ruokavalintojamme ohjaavien periaatteiden nojalla muutosvoimaiset annokset olisivat
- herkullisia,
- terveellisiä,
- edullisia,
- tuttuja ja miksei joskus myös vähän jännittäviä sekä
- biodiversiteettiä kunnioittavia
Kuten edellisen postauksen Ville Uusitalo totesi, biodiversiteettijalanjäljen laskeminen eri ruoka-aineille on haastavaa .”Oikeita” ja ”vääriä” ruokia ei voi vielä määritellä mustavalkoisesti, mutta ohjenuorana voi pitää esimerkiksi tuoretta maa- ja metsätalousministeriön selvitystä luonnon monimuotoisuuden huomioivista elintarvikehankinnoista ). Näiden kriteerien perusteella voisi suunnitella vaikkapa seuraavanlaisen biodiversiteettiä kunnioittavan menun:
Biodiversiteettimenu (sitaatit MMM:n selvityksestä)
Amuse bouche – Hunajamarinoidut kurtturuusun juuriversot
- Vieraslajien lisääntymiseltä voidaan suojautua viljelylajivalinnoilla sekä tuholaisten ja tautien torjunnalla.
Alkupala – Kylmäsavustettua haukea ja kuusenkerkkäpestoa (kasvisvaihtoehtona porkkala hauen tilalla)
- Kalastuksella ja kalankasvatuksella voidaan poistaa painetta maapinta-alan käyttöön ja tuottaa eläinproteiinia erittäin tehokkaasti. Molemmissa oikeiden menetelmien ja hyödynnettävien alueiden ja lajien valinnalla voidaan torjua haitallisia vaikutuksia biodiversiteettiin ja tuottaa ruokaa kestävästi.
- Luonnon monimuotoisuudelle on varattava tilaa, luonnontilaisia ekosysteemejä on turvattava ja uuden viljelyalan raivaamista on estettävä
Pääruoka (2 vaihtoehtoa)
- Valkohäntäkauriskäristys, perunamuusi ja puolukkasurvos
- Erityisesti eläinperäisten tuotteiden luonnon monimuotoisuusvaikutusten huomioiminen ja niihin perustuvat muutokset ruokavaliossa olisivat vaikuttavuudeltaan suuria.
- Vegaaniset pinaattiletut hampunsiemenillä kotimaisista luomuraaka-aineista
- Luomutuotannossa hyödynnetään monia agroekologisia viljelymenetelmiä ja säädellään tiukemmin maatalouspanosten käyttöä, joten sillä on yleisesti pienemmät negatiiviset monimuotoisuusvaikutukset kuin tavanomaisesti tuotetulla ruualla.
Jälkiruoka –Kyytönmaitojäätelö perinnebiotoopista ja maarianheinäsiirappi (vegaanivaihtoehtona marjasorbetti kotimaisista luomuraaka-aineista)
- Viljelymenetelmiä tai toimenpiteitä, jotka parantavat luonnon monimuotoisuutta alkutuotannossa ovat esim. viljelykierto, monilajinen viljely, peltometsäviljely, ns. alus- ja kerääjäkasvit, nurmikaistat ja pientareet, suojakaistaleet, maatiaislajien käyttö, maanparannus- kasvit, sadeveden keräys ja veden kierrätys, biologinen torjunta sekä pölytyspalvelut.
Vaikka yllä oleva menu perustuu tämän hetken parhaaseen tietoon, voi se muuttua nopeastikin uusien tulosten myötä. Mutta herkullista se on takuulla, joten kannattaa kokeilla!
Kirjoittajat:
ETT Anu Hopia toimii elintarvikekehityksen professorina Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa. Hänen tutkimuksensa kohteena on maukas ruoka, joka on hyväksi sekä ihmiselle että planeetalle.
FT Saska Tuomasjukka on Biodiful-hankkeen erikoistutkija ja elintarvikeyrittäjä, jota kiinnostaa oikeudenmukainen ruokapolitiikka ja metsämarjat.
