Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen jatkuu globaalisti lukuisista kansainvälisistä ponnisteluista huolimatta. Viimeisin pettymys oli Calissa pidetty YK:n COP16- luontokokous, joka päättyi ristiriitaisiin tunnelmiin ja laihoihin tuloksiin. Periaatepäätös suojella 30 % kaikkien maiden maa- ja merialueista vuoteen 2030 ei ole edennyt suunnitellusti, vaikka nyt olisi jo merkittävien tekojen aika.
Biodiversiteetin köyhtyminen voidaan pysäyttää keskittymällä ydinsyihin, joista yksi keskeinen on kasvava kulutus, joka valtaa yhä enemmän tilaa luonnolta (Sun et al., 2022). Ihmiskunta kuluttaa kasvavalla tahdilla luonnon tarjoamia antimia kiihdyttäen ilmastonmuutosta ja luontokatoa maapallolla. Todisteena toimivat monet planetaaristen elintoimintojen mittarit, jotka huutavat punaisena hätätilaa (Ripple et al., 2024).
Kulutus lisääntyy väestönkasvun ja vaurauden kasvun myötä. Pelkästään Suomea tarkastelemalla voi havaita, että, kokonaiskulutus on lisääntynyt jopa kolminkertaiseksi vaurastumisen myötä 1970-luvulta tähän päivään. Kansainvälinen kehitys noudattaa samansuuntaista käyrää. Ostovoiman ja väestön kasvu lisäävät kulutusta, mikä puolestaan heikentää luontoa ja ilmastoa monimutkaisin mekanismein.
Kaukaiset kytkökset, luonto ja arki
Ihmisten kulutuspäätöksillä on vaikutuksensa luontoon, halusimmepa sitä tai emme. Kulutus on irtautunut maantieteellisistä rajoituksistaan, sillä tuotanto ja kulutus ovat erkaantuneet kauas toisistaan. Kulutusvalinnat vaikuttavat luonnontilaan kaukana siitä paikasta, jossa tuotteen raaka-aineet alun perin on tuotettu ja tuotteet valmistettu (Kapsar et al., 2021). Ehkä konkreettisin esimerkki tästä ovat arkiset ruokavalintamme, jotka liittävät meidät osaksi globaalia ruokajärjestelmää ja kauppaa. Aamulla nautittu kahvikupillinen tai lounaaksi syöty pihvi saattaa viedä meidät hetkessä Amazoniaan, jossa sademetsää raivataan viljely- ja laidunmaiksi (Barreto et al., 2023).
Globaalin kaupan, ihmisten ja rahan liikkumisen, teknologian ja tiedonkulun välityksellä olemme kytkeytyneet osaksi kompleksista ihmisen ja luonnon muodostamaa vuorovaikutusjärjestelmää (Kapsar et al., 2021). Globaalit kytkökset tulevat näkyviksi ruokakaupan valikoimassa, käyttämässämme teknologiassa, energiavalinnoissa tai vaikkapa matkailussa. Kun oman kulutuksensa vaikutuksia luontoon ei näe eikä koe välittömästi omassa arkiympäristössä, voi yhteyden ymmärtäminen olla vaikeaa ja jäädä ohueksi. On hankala hahmottaa oman kotiseudun avohakkuiden yhteyttä kasvaneeseen globaaliin verkkokauppaan, vaikka jotain muuttuneesta maisemasta voisi päätellä.
Tiedolla, arvoilla vai hinnoilla parempiin valintoihin?
Globaali kauppa ja kulutuksen monipolviset vaikutusketjut haastavat biodiversiteetin vaalimista ja suojelua lähellä ja kaukana. Tavalliselle tallaajalle on usein vaikeaa hahmottaa omien valintojensa seurauksia luonnon monimuotoisuudelle, jos tietoa ei ole saatavilla selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa (Lange & Coremans, 2020). Monien tuotteiden arvoketjut ovat niin pitkiä, että tietoa katoaa matkan varrella, kun seuraava toimija ei tiedä, mitä edellisessä vaiheessa on tapahtunut. Tuotantoketjujen hallinnan, jäljitettävyyden ja luontohaittojen läpinäkyvyyden parantaminen voisi osaltaan helpottaa tätä tiedon puutetta ja edistää paremman ymmärryksen syntymistä kulutuksen ympäristövaikutuksista (Adams, Donovan & Topple, 2021). Kuluttajien kasvava tietoisuus kulutusvalintojen ja luonnon monimuotoisuuden yhteyksistä voi edistää muutosta, mutta tiedon lisäämiselläkin on rajansa. Tietotulvassa ja arjen kiireissä kaikkea saatavilla olevaa tietoa ei ole mahdollista omaksua tai sisäistää niin, että se vaikuttaisi merkittävästi kulutusvalintoihin (Schaeffer, Demarmels & Juettner, 2015).
Kulutukseen liittyvät valinnat heijastavat yhteiskunnan arvoja ja normeja. Globaalissa kulutuskulttuurissa luonnolla on usein lähinnä välinearvoa, kuinka se hyödyttää ihmisiä ja taloutta lyhyellä aikavälillä. Tutkimuksessa on tuotu vahvasti esille, että luonnon monimuotoisuuden vaaliminen edellyttää uutta arvomaailmaa, joka pohjautuu luonnon itseisarvolle ja erilaiseen käsitykseen tavoiteltavasta hyvästä elämästä (Mandal, 2015).
Yksi tehokkaimmista tavoista muuttaa kulutustottumuksia voisi olla luontohaittojen kustannusten sisällyttäminen hintoihin. Hinnalla on merkittävä ohjaava vaikutus ihmisten kulutusvalintoihin, ja hinnoittelumekanismi voisi tehdä luonnon monimuotoisuudesta osan taloudellista päätöksentekoa. Taloustieteilijä Partha Dasguptan mukaan nykyinen talousjärjestelmä ei huomioi luonnon tarjoamien ekosysteemipalveluiden, kuten puhtaan ilman, veden ja pölytyksen, taloudellista arvoa. Hän esittääkin, että luonnonvarojen käytön haittojen hinnoittelu on keskeinen keino kannustaa sekä kuluttajia että yrityksiä toimimaan kestävällä tavalla ja tukemaan biodiversiteetin säilyttämistä (Dasgupta, 2021).
Pienin askelin kohti johtajuutta
On päivänselvää, että ehdottomasti painavin vastuu luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, suojelemisesta ja ennallistamisesta kuuluu niille, joilla on eniten valtaa ja resursseja vaikuttaa muutokseen, kuten hallitukset, poliitikan ja talouden päättäjät, suuret yritykset ja kansainväliset yhteistyöfoorumit. On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokainen voi edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä myös omassa elämässään. Teot vähentävät luonnolle aiheutuvaa kuormaa ja lähettävät samalla viestin päättäjille ja talouden areenoille luonnon, ilmaston ja kestävyyden tärkeydestä. Me BIODIFUL-projektissa nimitämme arjen pieniä tekoja alhaalta ylöspäin suuntautuvaksi luontoa kunnioittavaksi johtajuudeksi.
Tässä vinkkejä pieniksi isoiksi askeleiksi kohti luontoa kunnioittavaan elämää ja johtajuutta:
- Ota selvää omien arkisten kulutustottumusten luontovaikutuksista itse, vaikka tuoteryhmä kerrallaan. Tietoa on paljon tarjolla paljon sellaiselle, joka haluaa selvittää ja nähdä hieman vaivaa ymmärryksen lisäämiseksi.
- Jaa tietoa ja ymmärrystä yhteisöillesi, perheelle, ystäville, lempeästi ja rohkaisevasti.
- Nauti ja tarkkaile luontoa arjessasi, mene metsään tai puistoon, iloitse luonnosta, yksin tai yhdessä.
- Tee asioita pitkällä aikajänteellä: istuta luontoon sopivia puita, anna ainakin osa pihastasi villille luonnolle, anna kaikkien kukkien kukkia pölyttäjille.
- Osallistu yhteisöihin, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta.
- Suosi matkailua, joka jättää mahdollisimman pienen ilmasto- ja luontojalanjäljen.
- Vähennä turhaa kulutusta ja mieti tarkkaan, mitä uutta ostat. Suosi kestäviä valintoja, paikallisia tuotteita, kausiruokaa, ympäristösertifioituja vaihtoehtoja.
Tämä blogiartikkeli pohjautuu aiemmin kirjoittamaamme tieteelliseen artikkeliin Planetaariset rajat: Kirjallisuuskatsaus kulutuksen ja biodiversiteetin välisistä yhteyksistä, joka summaa ja analysoi aiempaa tutkimusta eri tieteenaloilta. Artikkeli on vapaasti luettavissa Kulutustutkimus.Nyt -lehdessä.
Lähteet
Adams, D., Donovan, J., & Topple, C. (2021). Achieving sustainability in food manufacturing operations and their supply chains: Key insights from a systematic literature review. Sustainable Production and Consumption, 28, 1491-1499.
Barreto Peixoto, J. A., Silva, J. F., Oliveira, M. B. P., & Alves, R. C. (2023). Sustainability issues along the coffee chain: From the field to the cup. Comprehensive Reviews in Food Science and Food Safety, 22(1), 287-332.
Dasgupta, P. (2021). The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review, HM Treasury, 2021.
Kapsar, K. E., Hovis, C. L., Bicudo da Silva, R. F., Buchholtz, E. K., Carlson, A. K., Dou, Y., … & Liu, J. (2019). Telecoupling research: The first five years. Sustainability, 11(4), 1033
Lange, F., & Coremans, L. (2020). The role of consumer knowledge in reducing the demand for palm oil. Environmental Conservation, 47(2), 84-88.
Mandal, F. B. (2011). Human behavior and biodiversity loss: a theoretical analysis. Journal of human behavior in the social environment, 21(6), 601-605.
Ran, Y., Lewis, A. N., Dawkins, E., Grah, R., Vanhuyse, F., Engström, E., & Lambe, F. (2022). Information as an enabler of sustainable food choices: A behavioural approach to understanding consumer decision-making. Sustainable Production and Consumption, 31, 642-656.
Ripple, W. J., Wolf, C., Gregg, J. W., Rockström, J., Mann, M. E., Oreskes, N.,Lenton, S., Rahmstorf S., Newton, T., Xu, C., Svenning, C., Pereira C., Law B.,. & Crowther, T. W. (2024). The 2024 state of the climate report: Perilous times on planet Earth. BioScience, biae087.
Schaffner, D., Demarmels, S., & Juettner, U. (2015). Promoting biodiversity: Do consumers prefer feelings, facts, advice or appeals?. Journal of Consumer Marketing, 32(4), 266-277.
Sun, Z., Behrens, P., Tukker, A., Bruckner, M., & Scherer, L. (2022). Shared and environmentally just responsibility for global biodiversity loss. Ecological Economics, 194, 107339.
Kuvat: Unsplash, 1) Robert Ruggiero, 2) Esteban Benites, 3) Viktor Bystrov, 4) Sebastien Goldberg
