Tänään, perjantaina 22.5. on kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä. Pohjimmiltaan luonnon monimuotoisuus on luonnossa olevaa vaihtelua, jonka voimme havaita esimerkiksi rakenteina, toimintoina ja monenlaisina lajeina. Kun ymmärrämme tätä vaihtelua ja sen luomaa rikasta elämän perustaa paremmin, alamme huomaamattamme myös kunnioittaa sitä. Tulemme esimerkiksi tietoisiksi erilaisista luonnolle ominaisista sykleistä tai rytmeistä, jotka ovat toisenlaisia kuin useimpien ihmisten ja nyky-yhteiskuntien rytmit. Parhaillaan siirrymme keväästä kesään.
Me BIODIFULissa olemme kiinnostuneita henkilökohtaisesta ja systeemisestä murroksesta, jota tarvitaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi ja uudenlaisen tulevaisuuden rakentamiseksi johtajuuden avulla tässä ajassa. Tällä viikolla järjestimme kaksi tapahtumaa, joissa saimme osallistujien kanssa jakaa ajatuksia, oppia toisiltamme ja rakentaa siltoja.
Tapahtumia yhdisti paitsi elonkirjoteema myös käsinkosketeltava tunnelma siitä, että olemme yhdessä oikean asian äärellä; keskustelemme asioista, jotka ovat meille tärkeitä. Se luo myös toivoa.
BIODIFUL Leadership Forum 20.5. Helsingissä
Tänä vuonna vuoden päätapahtumamme teemana oli murrosjohtajuus. Ennen varsinaisia tutkijapuheenvuoroja Puistokatu 4:n lämminhenkisissä puitteissa keskusteltiin tutkijoiden ja osallistujien kesken vapaamuotoisesti eri pisteillä – varsinkin pehmeässä huoneessa (!) – viidestä teemasta: ylikulutus, johtajuus ja liiketoiminta, mittaaminen, poliittiset ohjauskeinot ja elonkirjo.
Ylikulutusteemaista keskustelua vetivät BIODIFUL-tutkijat Maria Pecoraro ja Juulia Räikkönen. Keskustelu käynnistyi rennolla tutustumiskierroksella, joka loi avoimen ja luontevan ilmapiirin ajatusten vaihdolle. Ryhmässä oli tutkijoita, opettajia, liike-elämän toimijoita ja aktivisteja. Keskustelussa korostui vahva tunne siitä, että on toimittava nyt, jotta voimme katsoa omia lapsiamme ja lapsenlapsiamme silmiin myös tulevaisuudessa. Samalla nousi esiin pysäyttävä kysymys: miten voimme jatkaa nykyisellä tavalla, kun maapallo on yhä vakavammassa kriisissä. Keskustelu palasi toistuvasti siihen, mitä hyvä elämä oikeastaan on. Voisimmeko vähentää työn ja kulutuksen määrää ja silti lisätä hyvinvointia? Muutokseen tarvitaan kaikkia, mutta myös ymmärrystä siitä, etteivät pelkät yksilötason teot riitä. Tarvitaan rohkeutta tehdä suuria ja merkittäviä päätöksiä sekä vahvaa, oikeudenmukaista sääntelyä, joka ohjaa rakenteiden muutosta kestävään suuntaan.
Puistokadun parvekkeella syvennyttiin Ilari Sääksjärven ja Matti Salon johdolla esimerkiksi eDNA:n (eli ympäristö-DNA:n) hyödyntämiseen biodiversiteettitutkimuksessa, aktivismin merkitykseen, aktivistimummojen ja ilmastoisovanhempien tärkeään työhön, kaupunkitutkimuksen uusiin tuuliin sekä monitieteisen biodiversiteettitutkimuksen kehitykseen. Juttua riitti ja nauru raikui. Keskusteluihin osallistui aktiivisesti myös parvekkeen yläosassa muniaan hautonut sepelkyyhky, joka sai osakseen innostavaa ihailua. Se toi ryhmälle viestin luonnossa nopeasti tapahtuvista muutoksista. Sepelkyyhky kun on vakiintunut kaupunkilajistoomme vasta noin muutama vuosikymmen sitten. Moni ryhmässä muisteli vielä aikoja, jolloin tämän lajin huhuilua pääsi kuulemaan lähinnä metsissä.
Satu Teerikankaan ja Anne Quarshien vetämällä johtajuus/liiketoiminta verkostointipisteellä kävi kuhina alusta lähtien. Esittäytymiskierros osoitti kestävyysmuutoksentekijöiden moninaisuuden: meitä on eri puolella Suomea kaikenlaisilla toimialoilla ja organisaatioissa. Pohdinnassa nostettiin esiin muutostoimijoiden parhaita käytänteitä sekä systeemisiä haasteita; niin kutsuttuja itsestäänselvyyksiä, jotka jumittavat kestävyysmurroksen toteuttamista ja ovat luontokadun juurisyitä. Verkottuminen ja yhteinen keskustelu voimaannutti, loi toivoa ja yhteyttä. Läsnä oli upeita toimijoita, viisaita ajatuksia, sivistystä yli ammatti- ja osaamisrajojen – sekä rohkeutta toimia merkityksellisenä kokemansa asian eteen.
Minkälaisen luonnon haluamme?
Leadership Forumin puheenvuoroissa ja niitä seuranneissa keskusteluissa paneuduttiin aidosti vaikuttavaan politiikkaan, merkityksellisyyteen murrosjohtajuuden kompassina sekä tarinoihin tapahtuman juontajan, dosentti Juulia Räikkösen johdolla.
Professori Ilari Sääksjärvi ja apulaisprofessori Anne Quarshie päättivät esityksensä puhuttelevaan kysymykseen: Minkälaisen luonnon haluamme? He korostivat, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää yhteisesti jaettua käsitystä toivotusta tulevaisuudesta. Ilman sitä päätöksenteko ajautuu helposti lyhytjänteiseksi ja epäjohdonmukaiseksi. Puhujat ottivat kantaa myös luonnon “katoamiseen”, biodiversiteettiin “uutena” asiana, luontostrategiaan ja luontolakiin. Kaksoisroolissaan BIODIFUL-tutkijoina ja Suomen Luontopaneelin jäseninä, he muistuttivat, että yritysten luontotoimia mahdollistavan toimintaympäristön luominen on yhteiskunnan päättäjien tehtävä.
Professori Satu Teerikangas ja tutkijatohtori Mia Salo kysyivät osallistujilta esityksensä lopuksi, mihin merkityksellisyyden kompasseihin kukin nojaa, kun halua toimia “oikein”. Keskustelussa kävi selväksi, että omatunto kompassina ei ollut yleisölle vieras. Omantunnon mukaista toimintaa ovat peräänkuuluttaneet esimerkiksi merkityksellisen elämän tutkimuksen perustaja Viktor E. Frankl logoteoriassaan sekä Mahatma Gandhi. Kummallekin omatunto on viimeinen auktoriteetti, johon ihminen moraalisena toimijana voi nojata.
Erikoistutkijat Sari Puustinen ja Matti Salo havainnollistivat, millaisia ihmiskuvaan ja tehokkuuteen liittyviä tarinoita olemme huomaamattamme omaksuneet. Niiden tunnistaminen on tärkeää, mikäli haluamme löytää motivaation toimia toisin. Salon spontaani biodiversiteetin havainnollistaminen esiintymiskorokkeella olevien kasvien ja lamppujen muodostaman systeemin avulla painautui lähtemättömästi mieleen – ja kertoo ehkä kaiken tarpeellisen tilaisuuden tunnelmasta.
Kiitämme lämpimästi kaikkia Leadership Forumin osallistujia avoimesta keskustelusta, kannanotoista ja näkemyksistä – ja tietenkin Puistokadun henkilökuntaa, etenkin Sampoa.
BIODIFUL tutkimustyöpaja torstaina 21.5. Turussa
Torstaina kokoonnuimme akateemisten kollegojemme kanssa tutkimustyöpajaan Turun yliopiston kauppakorkeakoululla. Tapahtuman otsikon mukaisesti saimme ihan luvan kanssa keskittyä vain biodiversiteettiin ja bisnekseen – mikä on akatemiassa vielä harvinaista.
Myös tämä päivä loi toivoa ja synnytti uutta yhteistyötä tutkijoiden kesken. Erityisen sykähdyttävä oli päivän viimeinen esitys, joka havainnollisti yhden ihmisen havahtumisen murroksen tekemiseen ja toisten mahdollistamiseen. Oman tarkoituksensa tai tehtävänsä voi löytää monella tavalla, mutta yleensä tämänkaltainen herääminen ei ole miellyttävää. Ei sen kuulukaan olla, koska se kutsuu muuttumiseen ja murroksentekijyyteen. BIODIFUL-terminologiassa kutsumme tätä johtajuudeksi.
Voit tutustua tutkimustyöpajamme puheenvuorojen otsikoihin ja esittäjiin täällä: https://biodiful.fi/tapahtumat/international-research-workshop-connecting-biodiversity-and-business-21-22-5-2026/
Hyvää luonnon monimuotoisuuden päivää!
Teksti: Mia Salo, KTT, tutkijatohtori
Kuvat: Hanna Oksanen
