Uhkaako pölyttäjien katoaminen Suomea, ja mitä vaikutuksia sillä olisi? Tähän kysymykseen pureudutaan Luonto katoo -podcastin neljännessä jaksossa, kun vieraana on pölyttäjiä, kasvisuojelua ja kestävää maataloutta tutkiva Lotta Kaila.
Lotan tutkimusidea syntyi havainnosta, jonka hän teki valvoessaan kasvinsuojeluaineiden turvallista käyttöä turvallisuus- ja kemikaalivirastossa. Hänen työpöydälleen ilmestyi tapauksia, jossa mehiläistarhaajat epäilivät, että kasvinsuojeluaineet olivat tappaneet mehiläisiä. Lotta alkoi selvittelemään tilannetta, ja huomasi, että emme tiedä tarpeeksi siitä, miten kasvisuojeluaineet vaikuttavat ympäristössä.
”Innostuin tekemään väitöskirjaa, koska se on mahdollisuus keskittyä johonkin asiaan neljä vuotta. Eihän sitä neljässä vuodessa löydä ratkaisua noin isoon ongelmaan, mutta olen hahmottanut kokonaisuutta ja tunnistanut suurimpia tietoaukkoja. Se on ollut valtavan opettavaista. ”
Mutta mikä on pölyttäjien tilanne yleisesti tällä hetkellä? Ovatko pölyttäjät vaarassa kadota?
”Jossain päin maailmaa on havaittu tosi voimakkaita pölyttäjäkatoja, ja on jopa jouduttu pölyttämään käsin. Suomessa on asiasta vielä vähän tutkimustietoa, ja tiedonpuute estää sanomasta asiasta tarkemmin. On kannat sitten taantumassa tai pysymässä vakaana, niin kaikki tuki pölyttäjien suhteen on kannattavaa, sillä pölyttäjät ovat niin valtavan tärkeitä.”
Lotan mukaan pölyttäjiä uhkaa tällä hetkellä erityisesti kaksi asiaa: maankäyttö ja ruuantuotanto. Kaupungit valtaavat tilaa, ja ruuantuotanto yksipuolistuu. Vaikka Suomessa on tilanne verrattain hyvä, on täälläkin varaa parantaa.
”Viljelijätkin ovat kiinnostuneita pölyttäjistä, ja siitä, miten omaa peltoympäristöä voi parantaa. Suosittelen katsomaan, tarjoaako oma pelto pölyttäjille kukkivia ruokakasveja aina varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn.”
Tämän lisäksi Lotta kehottaa huomioimaan kasvinsuojeluaineiden käytön.
”Ensinnäkin niitä kannattaisi käyttää mahdollisimman vähän. Jos niitä joutuu käyttämään, kannattaa valita sellainen ajankohta, jolloin pölyttäjiä ei lentele niin suuria määriä.”
Myös kuluttajat voivat vaikuttaa kasvinsuojeluaineiden käyttöön omilla ruokavalinnoillaan. Lotta kertoo, että aina ei tarvitse valita ulkonäöllisesti esimerkiksi kaikkein täydellisintä omenaa.
”Meidän kuvamme ruuasta on hieman vääristynyt. Voisimme opetella näkemään ruuan uudella tavalla, että siellä saa olla vähän epätäydellisyyttä, mutta se on silti hyvää ruokaa.”
Loppuun Lotta kehottaa, että jos haluamme edistää luonnon monimuotoisuutta kunnioittavaa johtajuutta, pitää keskittyä kokonaisuuteen, eikä ainoastaan esimerkiksi pölyttäjiin.
”Toivoisin, että johtajuus koskettaa koko luonnon monimuotoisuutta. Sitä kautta myös pölyttäjät tulee suojeltua, ja ymmärrämme paremmin koko kriisin suuruuden.”
BIODIFULin Luonto katoo –podcastissa tarkastellaan luontokadon syitä, seurauksia ja ratkaisuja eri näkökulmista. Ota podcast Spotifyssa seurantaan, niin saat aina ilmoituksen uudesta jaksosta!